Mikä on lepakkoraivotauti (lepakkorabies)?
Lepakkoraivotauti on lepakoiden rabiestartunta, jota aiheuttavat eri lyssaviruslajit. Euroopassa lepakoissa on todettu kuutta eri lyssaviruslajia, European bat lyssavirus (EBLV) tyypit 1 ja 2, Bokeloh bat lyssavirus, Lleida bat lyssavirus, West Caucasian bat lyssavirus ja Kotalahti bat lyssavirus. Kaksi ensin mainittua ovat yleisiä löytöjä lepakoissa useissa eri maissa. Eurooppalaisilla lepakoilla ei ole koskaan tavattu tavallisimmin pienpedoilla ja kotieläimillä esiintyvää nk. klassista raivotautia (rabiesvirus), josta Suomi on virallisesti vapaa. Etelä- ja Pohjois-Amerikassa lepakoissa esiintyy rabiesvirusta, mutta ei muita lyssaviruslajeja.
Missä lepakkoraivotautia esiintyy?
Lepakoiden lyssaviruksia esiintyy Euroopassa useissa maissa. Niitä tavataan myös maissa, jotka ovat virallisesti vapaita muilla eläimillä esiintyvistä raivotautimuodoista, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Brittein saarilla.
Voivatko ihmiset ja kotieläimet saada tartunnan lepakosta?
Ihmiseen ja muihin eläinlajeihin lepakkolyssavirukset tarttuvat erittäin huonosti. Tautitapaukset ovat erittäin harvinaisia myös alueilla, joilla lepakkoraivotautia tiedetään esiintyneen jo pitkään. Suomessa todettua EBLV-2-virusta tai Kotalahti bat lyssavirusta ei ole todettu koti- tai lemmikkieläimissä.
Kuinka yleinen lepakkoraivotauti on lepakoilla?
Esiintymisestä Euroopassa ei ole tarkkoja tietoja. Suomessa tutkituista lepakoista virusta on todettu toistaiseksi vain kolme kertaa.
Ullakolla on lepakoita. Voinko saada niistä raivotaudin?
Lepakkolyssavirus tarttuu vain raivotautia sairastavan lepakon puremasta. Siten ullakolla elävien lepakoiden aiheuttama tartuntavaara on hyvin vähäinen. Taudin riskiryhmiä ovat lepakoita tutkivat henkilöt, jotka käsittelevät lepakoita. Tällaiset henkilöt rokotetaan raivotautia vastaan.
Meillä on mökillä lepakoita, onko koiramme ja kissamme voinut saada tartunnan?
Terveet lepakot eivät välitä tartuntaa. Lepakkolyssavirus tarttuu erittäin huonosti muihin eläinlajeihin ja se tarttuu vain raivotautia sairastavan lepakon puremasta. Tautitapaukset kotieläimillä ovat erittäin harvinaisia myös alueilla, joilla lepakkolyssavirusta tiedetään esiintyneen jo pitkään.
Milloin pitää epäillä raivotautia?
Lepakolla tyypillisiä raivotautioireita ovat outo käytös ja ääntely, välinpitämättömyys ja toisaalta yllättävät aggressiiviset kohtaukset. Lepakko menettää lentokykynsä ja halvaantuu.
Mitä teen, jos epäilen lepakon sairastavan lepakkoraivotautia?
Sairaaseen lepakkoon ei tule koskea paljain käsin. Ota yhteyttä kunnaneläinlääkäriin, jotta lepakko saadaan tutkittavaksi.
Lepakko lentää sisällä talossa. Mitä teen?
Avaa rauhallisesti ikkuna tai ovi huoneesta ulos. Odota, että lepakko lentää ulos. Älä koske paljain käsin lepakkoon. Muistathan, että lepakoita ei myöskään saa vahingoittaa, sillä ne ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja.
Kissani toi kotiin lepakon. Mitä teen?
Älä koske lepakkoon paljain käsin. Kissa ei yleensä saa kiinni terveitä lepakoita, joten lepakko on hyvä saada tutkittavaksi. Ota yhteyttä eläinlääkäriin, jotta lepakko saadaan tutkittavaksi.
Löysin kuolleen lepakon. Mitä teen?
Lepakon voi lähettää tutkittavaksi Ruokavirastoon, jos kysymyksessä on hiljattain kuollut lepakko. Pilaantuneita ja eläinten syömiä raatoja ei kannata lähettää tutkimuksiin, ellei siihen ole erityisiä syitä. Kuolleita eläimiä käsiteltäessä tulee käyttää suojakäsineitä. Kuolleena löydetyt lepakot tutkitaan lepakkolyssavirusten varalta. Lisätietoja näytteiden lähettämisestä.