Kävelen paljon metsässä ja poimin myös marjoja ja sieniä myöhään syksyyn saakka. Luin lehdestä, että rabiesrokotteen lentolevitykset ovat alkaneet ja miten toimia, jos löytää sattumalta tällaisen rokotepalan. Onko turvallista kerätä marjoja ja sieniä lentolevityksen jälkeen?
Marjojen ja sienien kerääminen ja syöminen on turvallista rokotusalueella. Syöttirokote jätetään maastossa rauhaan eikä siihen tule koskea, jotta ihmisen haju ei pelota eläimiä syömästä rokotetta.
Vielä kiinnostaisi tietää mitä tapahtuu maastossa niille syöteille, joita eläimet eivät löydä. Hajoaako paketti miten nopeasti ja miten käy itse rokotteelle? Rikkoutuuko kapseli herkästi, jos se jää esimerkiksi jalan alle?
Eläimet syövät suurimman osan rokotteista. Syöttimassa hajoaa muutamassa viikossa. Kapseli on samantyyppinen kuin monissa tutuissa lääkkeissä eli se voi hajota, jos sen päälle astuu. Rokotevirukset menettävät ajan kanssa tehonsa, mutta säilyvät luonnossa olosuhteista riippuen joitain viikkoja. Jos rokotetta saa silmiin, rikkonaiselle iholle tai avonaisiin haavoihin, tulee iho pestä vedellä ja saippualla ja desinfioida ja sen jälkeen tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Jos lapset pääsevät käsittelemään tai maistamaan syöttimassaaja, niin silloin on otettava yhteys omaan terveyskeskukseen.
Koirani pääsi syömään ketuille ja supikoirille tarkoitetun rabiessyöttirokotteen. Voiko siitä olla koiralle haittaa?
Rabiessyöttirokote on turvallinen myös koiralle. Viranomaiset myöntävä myyntiluvan vain rokotteelle, joka on turvallinen ja tehokas. Rokotteen viruskanta on heikennetty eikä se aiheuta eläimessä tautia. Rokote saa aikaan vasta-aineiden muodostumisen ja sitä kautta suojan raivotautia vastaan. Jos herää epäilys, että rabiessyöttirokotteen syöneelle koiralle tulee rokotteesta haittaa, tulee tehdä haittavaikutusilmoitus lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Vaikka koira söisi rabiessyöttirokotteen, tulee koiran rabiesrokotuksista huolehtia määräysten ja suositusten mukaan.
Miksi syöttirokotteet levitetään luontoon?
Raivotautisyöttirokotteita on käytetty jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa menestyksekkäästi metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.
Onko syöttirokotteista haittaa metsän eläinkannalle?
Populaatiotasolla luonnoneläimet eivät näytä kärsivän syöttirokotteiden syömisestä. Päinvastoin, eläinkanta on voinut kasvaa, kun raivotaudin aiheuttama kuolleisuus on loppunut. Myös Suomessa supikoira- ja kettukannat ovat rokotusvyöhykkeellä elinvoimaiset.
Onko syöttirokotteista haittaa yksittäiselle eläimelle?
Yksittäinen kettu tai supikoira saattaa reagoida rokotteen syöntiin odottamattomalla tavalla. Sama pätee koiriin.
Villieläinten kuolinsyiden seurannassa ei ole todettu rokotekapselista aiheutuneita ruoansulatuskanavan tukkeumia tai muita vakavia ongelmia. Mitään muitakaan viitteitä rokotekapselin haitallisuudesta villieläimille ei ole havaittu.
Jos epäilee syöttirokotteen aiheuttaneen jollekin eläimelle haittavaikutuksia, kannattaa siitä aina ilmoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen eli Fimeaan.
Miksi raivotautisyöttirokotteet levitetään syksyllä?
Kesällä lämpötila on niin korkea, että rokote ei säily riittävän kauan. Rokotevirus on elävä ja se toimii vain, jos se pääsee elävänä ja riittävän suurena määränä eläimen elimistöön. Jos lämpötila on korkea, se tuhoaa viruksen ja sitä nopeammin, mitä nopeammin syöttimassa sulaa foliokapselin päältä paljastaen rokotteen UV-valolle ja lämmölle.
Talvella supikoirat ovat talvihorroksessa. Kun keväällä taas poikaset syntyvät, ne ovat liian nuoria syömään syöttejä ja emotkaan eivät liiku pesistään.
Syksyllä siis supikoira- ja kettukannat ovat suurimmillaan, eläimet riittävän vanhoja ja sääolosuhteet sallivat rokotteiden levittämisen.