Kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan riittävästi eläinlääkärityövoimaa valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien toteuttamiseen kotieläintiloilla. Valtakunnallisten ohjelmien mukaiseen terveydenhuoltoon viljelijä on siis oikeutettu saamaan palvelut kunnan järjestämänä - samaan tapaan kuin kunta on velvollinen huolehtimaan vaikkapa siitä, että eläinlääkäri on saatavissa poikimahalvauslehmän hoitoon.
Valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma on tätä nykyä olemassa kahdelle eläinlajille: naudoille ja sioille. Kumpikin ohjelma on rakennettu laajapohjaisella Eläinten terveydenhuollon, ETU:n, yhteistyöllä. Ruokavirasto ja Eläinten terveys ETT ry ovat ETU:n vetovastuulliset osapuolet.
Eläinten terveys ETT ry hallinnoi sekä nautojen että sikojen valtakunnallista terveydenhuolto-ohjelmaa. Kummallakin ohjelmalla on oma terveydenhuoltorekisterinsä. Nautojen rekisterin nimi on Naseva ja sikojen Sikava. Rekisteriin kuulumiseksi viljelijällä tulee olla eläinlääkärin kanssa määrämuotoinen terveydenhuoltosopimus, jonka nojalla tilalle tehdään tuotantosuunnasta riippuen yksi tai useampia terveydenhuoltokäyntejä vuosittain. Käynnit kirjataan rekisteriin.
Nykymuodossaan terveydenhuoltokäynnit vievät sikatilaa kohden vuosittain 1–2 eläinlääkärin työpäivää. Nautatiloilla vuotuiseen terveydenhuoltokäyntiin kuluu runsas puolityöpäivää. Sikatiloista yli 90 % ja nautatiloista noin 60 % kuuluu valtakunnalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan, joten karjavaltaisilla alueilla terveydenhuoltokäynteihin tarvitaan kunnassa jo nykyisellään useita kuukausia eläinlääkärityötä vuodessa