Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontatulokset julkaistu

14. kesäkuuta 2023

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin otantavalvonnoissa havaittiin viime vuonna yhä paljon puutteita, mutta puutteet olivat edellisvuosia lievempiä. 66 prosentissa valvotuista nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten pitopaikoista havaittiin eläinten tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyviä eriasteisia puutteita, selviää Ruokaviraston julkaisemasta vuoden 2022 valvontaraportista. Suurin osa valvotuista kohteista valikoitui tarkastettavaksi riskiperusteisesti. Vaikka puutteita todettiin paljon, valvontatulokset olivat edellisvuotta positiivisempia. Vakavia puutteita havaittiin huomattavasti vähemmän.

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva otantavalvonta tehtiin viime vuonna yhteensä 685 nauta-, lammas-, vuohi- tai sikaeläimiä pitävälle tilalle ja 903 pitopaikkaan. Lampaiden ja vuohien pitopaikkoja valvottiin tavanomaista enemmän. Valtaosa kaikista valvotuista kohteista päätyy tarkastettavaksi riskiperusteisesti.

Kaikista otantavalvonnoista 58 % kohdistui nautaeläimiin, 38 % lammas- tai vuohieläimiin ja 4 % sikaeläimiin. Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin vaatimuksiin liittyviä puutteita havaittiin yhä paljon. Puutteita havaittiin eniten nautaeläimillä; 73 % valvotuista pitopaikoista. Lammas- ja vuohipitopaikoissa vastaava osuus oli 62 %. Vaikka lammas- ja vuohitiloja valvottiin edellisvuotta enemmän, puutteet olivat vuonna 2022 lievempiä. Myös nautatiloilla vakavia puutteita havaittiin vähemmän. Sikaeläimillä puutteita todettiin edellisten vuosien tapaan harvemmin; noin joka viidennessä pitopaikassa.

Valvonnassa todettujen puutteiden korjaaminen varmistetaan jälkitarkastuksin. Vuoden 2022 perusotantavalvonnoista 16 % johti erilliseen jälkitarkastukseen. Valvonnan vaikuttavuus on edelleen toimivaa; tarkasteluajankohtaan mennessä suoritetuissa jälkitarkastuksissa todettiin, että 80 % toimijoista oli korjannut aiemmin todetut puutteet.

Aluehallintovirastot, ELY-keskukset ja kunnat asettivat viime vuonna yhteensä 56 eläinten siirtokieltoa. Siirtokielto on turvaamistoimenpide, jolla estetään sellaisen eläimen pääsy elintarvikeketjuun, jonka tunnistettavuudesta ja jäljitettävyydestä ei voida varmistua. Vuonna 2022 aloitettiin soveltamaan uutta eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin kansallista lainsäädäntöä. Uuden lain myötä valvojilla on käytössään muun muassa kehotus korjata puutteet. Kehotus on hallinnolliselta taakaltaan kevyempi ja neuvonnallisempi keino ohjata toimijaa noudattamaan lainsäädännön vaatimuksia ja korjaamaan vähäisiä puutteita.

Huolimatta koronapandemian jatkumisesta, valvonnalle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin myös vuonna 2022.

 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntijat Laura Havukainen; laura.havukainen@ruokavirasto.fi ja Anne Ojala; anne.ojala@ruokavirasto.fi

Lue lisää täältä.