Uusia vaatimuksia kameli- ja hirvieläinten tunnistamisessa ja rekisteröinnissä

21.4.2021 lähtien koko EU:n alueella on noudatettu yhtenäistä eläinterveyssäännöstöä. Uusia vaatimuksia ovat muun muassa pidettävien kameli- ja hirvieläinten kuten alpakoiden, laamojen, peurojen ja porojen yksilöinti korvamerkillä tai mikrosirulla. Lisäksi kaikilla pitopaikoilla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite.

21.4.2021 jälkeen syntyneet kameli- ja hirvieläimet tulee merkitä tunnistimilla

EU:n eläinterveyssäännöstön mukaan jokainen kameli- ja hirvieläin on merkittävä Ruokaviraston hyväksymällä, kumpaankin korvalehteen kiinnitettävällä yksilöllisellä korvamerkillä tai vaihtoehtoisesti mikrosirulla, joka pitää sisällään maakoodin sekä eläimen yksilöllisen tunnistenumeron. Merkintävelvollisuus koskee kaikkia 21.4.2021 jälkeen syntyneitä kameli- ja hirvieläimiä niiden lukumäärästä tai pitotarkoituksesta riippumatta. Merkintävelvollisuus koskee myös lemmikkeinä pidettäviä eläimiä. Eläin on merkittävä ennen eläinten siirtoa syntymäpitopaikasta, mutta kuitenkin viimeistään yhdeksän kuukauden ikäisenä. Merkitsemätöntä tai puutteellisesti merkittyä eläintä ei saa luovuttaa tai siirtää pitopaikasta, vastaanottaa uuteen pitopaikkaan, tai ottaa kuljetettavaksi tai teurastettavaksi.

Poikkeukset hirvieläinten merkitsemisessä

Tämän vuoden alusta voimaan tulleen eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) mukaan hirvieläimiä, joita pidetään eristetyllä alueella luonnonmukaisissa olosuhteissa siten, että ne eivät ole säännöllisessä kosketuksessa ihmisiin, ei tar vitse tunnistaa, edellyttäen, että niitä ei siirretä pitopaikastaan toiseen pitopaikkaan. Vapautus merkitsemisvelvoitteesta ei missään tilanteissa saa kuitenkaan vaarantaa eläinten jäljitettävyyttä, ei etenkään silloin kun eläimet päätyvät eläintarvikeketjuun.

Paliskunnan alueella olevien, paliskunnan poroluetteloon merkittyjen porojen tunnistamiseen sovelletaan poronhoitolain säännöksiä. Kaikki muut kuin poronhoitoalueella paliskuntien hallinnassa olevat ja paliskuntien poroluetteloissa olevat porot tulee merkitä ja niiden pidosta on ilmoitettava eläintenpitäjä ja pitopaikkarekisteriin.

Tunnistimien saatavuus

Ruokaviraston hyväksymiä korvamerkkejä voi tilata Ruokaviraston sivuilta tai soittamalla eläinrekisterin asiakaspalveluun. Kameli- ja hirvieläinten asiakaspalvelu hoidetaan lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalvelussa, jonka yhteystiedot löytyvät tiedotteen lopusta. Tilauksen yhteydessä tulee muun muassa antaa asiointitunnus (asiakastunnus tai maatilatunnus) ja eläinlaji jolle tunnistimia tilataan. Tunnuksen voi tarkistaa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä, kysyä eläinrekisterin asiakaspalvelusta tai asuinkunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Eläimiä pitävän toimijan on huolehdittava siitä, että pitopaikassa on riittävästi vapaita korvamerkkejä kameli- ja hirvieläinten merkitsemistä varten. Suositus on, että uusia tunnistimia olisi noin vuoden käyttötarvetta vastaava määrä.

Pudonnutta korvamerkkiä ei saa kiinnittää uudelleen, vaan pudonneen merkin tilalle on viivytyksettä tilattava korvausmerkki eläimen omalle EU-tunnukselle. Vapaita korvamerkkejä ei saa missään tilanteessa käyttää korvausmerkkeinä. Kun korvausmerkki on saapunut tilalle, on se viivytyksettä kiinnitettävä asianomaisen eläimen korvaan.

Eläinrekisterin asiakaspalvelu vastaanottaa korvamerkkitilaukset. Merkkejä ja niiden laskutusta koskevat reklamaatiot tulee osoittaa suoraan merkkitoimittajille. Korvamerkkipihdit ja muut oheistarvikkeet tilataan suoraan merkkitoimittajalta.

Ruokaviraston hyväksymiä mikrosiruja ei ole vielä saatavilla. Viivästymisen syynä on toimittajien vähäinen kiinnostus tunnistimien toimittamiseen. Mikrosirujen tilausjärjestelmän avautumisesta tiedotetaan lisää lähitulevaisuudessa Ruokaviraston kotisivuilla.

Tunnistimet (korvamerkit ja mikrosirut) ovat toimijakohtaisia eikä niitä saa luovuttaa edelleen toiselle toimijalle. Tunnistimiin painatetaan/koodataan maakoodillinen yksilötunnus (EU-tunnus). Jokaisesta uudesta tunnuksesta (vapaa korvamerkki tai mikrosiru) peritään Ruokaviraston maksullisista suoritteista annetun MMM:n asetuksen (1193/2021) mukainen maksu 1,50 euroa/tunnus. Laskutus tapahtuu kerran vuodessa.

Tämän lisäksi tunnistimien toimittaja perii maksua tunnistimista ja niiden toimittamisesta oman hinnastonsa mukaisesti.

Pitopaikkojen kirjanpitovelvoite

Pitopaikkojen toimijoiden tulee myös pitää kirjaa pitopaikassa olevista, sinne saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Pitopaikan kirjanpitoa koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa eläinten jäljitettävyys mahdollisissa eläintautitilanteissa.

Jokaisen pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinten lukumääristä ja eläinten tunnistetiedoista. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan pitopaikkatunnus, siirrettyjen eläinten tunnistetiedot sekä siirron päivämäärä. Oman pitopaikkatunnuksensa voi tarkistaa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisestä asiointipalvelusta. Kun kirjataan siirtotietoja, lähtö- tai tulopaikan pitopaikkatunnus on pyydettävä tämän pitopaikan vastuussa olevalta toimijalta. Kirjaa on pidettävä myös pitopaikassa syntyneistä ja kuolleista eläimistä. Kirjaa voi pitää haluamassaan muodossa joko paperilla tai sähköisesti, kunhan siitä löytyy kaikki vaaditut tiedot. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta, ja se on esitettävä kysyttäessä viranomaisille.

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköinen asiointipalvelu

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asiointipalvelun avulla toimijat pystyvät itse tekemään ilmoitukset eläinten pitopaikoista sekä eläintenpidosta. Asiointipalvelu löytyy osoitteesta https://epr.ruokavirasto.fi ja sinne kirjaudutaan tunnistautumalla suomi.fi-palvelun avulla esimerkiksi pankkitunnuksilla. Pitopaikat ja eläintenpitotoiminta voidaan ilmoittaa henkilötunnuksella, yritystunnuksella tai maatilatunnuksella. Pitopaikka voidaan rekisteröidä omaksi, tai eläimiä voidaan pitää toisen toimijan rekisteröimässä pitopaikassa. Sähköisen asioinnin kautta voi myös tarkastella ja päivittää aiemmin ilmoitettuja tietoja. Ruokavirasto kannustaa toimijoita kirjautumaan asiointipalveluun ja tarkistamaan tietojensa ajantasaisuuden. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä on syytä tarkastaa, että kaikki pitopaikat on ilmoitettu ja niiden sijainti sekä pitopaikalle ilmoitetut eläinlajit ovat oikein. Tämän lisäksi osasta ilmoituksia puuttuu pitopaikan kapasiteettitieto (maksimi eläinmäärä) sekä eläintenpitoilmoituksella ilmoitettava eläinmäärä, jotka tulee tarvittaessa lisätä ja päivittää.

Ajantasaiset tiedot eläinten pitopaikoista ovat välttämättömiä esimerkiksi eläintaudin puhjetessa.

Sähköisen asiakaspalvelun lisäksi ilmoitukset eläinten pitoon ja pitopaikkoihin voi tehdä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Eläinsuojelulain edellyttämät ilmoitukset hirvieläinten tuotantotarhauksesta tai riistanhoidollisesta tarhauksesta on tehty aluehallintovirastoon. Halutessaan ilmoitukset voi jatkossakin tehdä lomakkeella edellä mainituille viranomaisille. Samat viranomaiset myös neuvovat ja ohjaavat ilmoitusten tallentamisessa.

Eläinrekisterin asiakaspalvelun yhteystiedot

Lammas- ja vuohirekisteri klo 8.15-16.00
lammasvuohirekisteri@ruokavirasto.fi
puh. 0295 205 302
Postiosoite: Lammas- ja vuohirekisteri, Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI