Vuoden 2023 aikana valvontaviranomaiset raportoivat tehdyksi 935 eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin tarkastusta. Valvontaa tekevät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), aluehallintovirastot, kuntien valvontayksiköt sekä Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Valvontaa kohdistetaan kaikkiin eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän piiriin kuuluviin eläinlajeihin ja kaikenlaisiin pitopaikkoihin eläinmäärästä ja niiden käyttötarkoituksesta riippumatta. 46 % tarkastuksista kohdistui nautaeläimiin, 28 % lammas- ja vuohieläimiin, 18 % hevoseläimiin, 5 % sikaeläimiin ja 3 % muihin eläinlajeihin.
Valvontaa tehdään Ruokaviraston riskiperusteisina ja satunnaisotantoina sekä muuna valvontaviranomaisten suorittamana valvontana. Otantavalvonnan suorittavat ELY-keskukset ja Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Nautaeläimiin kohdistuneista tarkastuksista 66 %, sikaeläimiin kohdistuneista tarkastuksista 67 % ja lammas- ja vuohieläinten tarkastuksista 56 % oli otantaan perustuvia. Tarkimmat eläinlajikohtaiset valvontahavainnot on soveltuvan tietojärjestelmän puuttumisen takia tällä hetkellä saatavilla vain otantavalvontaa tekevien valvontaviranomaisten suorittamista nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten tarkastuksista. Seuraavassa esitetyt havainnot perustuvat edellä mainittuihin tarkastuksiin.
Nautaeläimillä tunnistus- ja/ tai rekisteröintipuutteita havaittiin reilussa 78 prosentissa kaikista tarkastetuista pitopaikoista. Yleisimmät puutteet olivat korvamerkintään liittyviä; niitä todettiin otantavalvonnoissa vajaalla kuudella prosentilla ja muussa valvonnassa reilulla kymmenellä prosentilla tarkastetuista eläimistä. Rekisteröintipuutteista yleisin oli pitopaikkatiedon virheellisyys, joka havaittiin otantavalvonnassa reilulla kahdella ja muussa valvonnassa reilulla kuudella prosentilla nautaeläimistä.
Valvonnassa tarkastetaan myös, onko eläintenpitäjä noudattanut nautarekisteriin tehtävien ilmoitusten määräaikoja. 79 % otannalla valvontaan valituista oli noudattanut määräaikoja. Muussa valvonnassa todettiin enemmän laiminlyöntejä; vain puolet eläintenpitäjistä oli tehnyt kaikki rekisteri-ilmoitukset ajoissa. Määräaikojen noudattaminen on avainasemassa eläintautilanteessa, jossa tarvitaan mahdollisimman ajantasaista tietoa eläinten sijainnista ja siirtymisistä.
Eläintenpitäjän tulee myös rekisteröidä eläintenpito ja pitopaikat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Otantavalvonnoissa todettiin, että 82 prosentilla ja muissa valvonnoissa 70 prosentilla eläintenpitäjistä tiedot olivat kunnossa. Havaituista puutteista enin osa liittyi pitopaikan maksimikapasiteettitiedon ilmoittamiseen. Jonkin verran virheitä havaittiin myös eläintenpidon toimintamuodon rekisteröinneissä esimerkiksi tilanteissa, joissa tuotantosuunta oli vaihtunut lypsykarjatilasta naudanlihantuotantoon.
Lammas- ja vuohieläimiin kohdistuneissa tarkastuksissa puutteita havaittiin 69 prosentissa kaikista tarkastetuista pitopaikoista. Yleisin havaittu puute koski eläinten rekisteröintiä. Pitopaikkatiedon virheellisyys oli myös tällä eläinlajiryhmällä yleisin rekisteröintiin liittyvä puute, joka havaittiin 15 prosentilla otannalla valvontaan valittujen pitopaikkojen eläimistä ja 18 prosentilla muulla perusteella valvotuista eläimistä. Lammas- ja vuohirekisteriin tehtävien ilmoitusten määräaikoja säädösten mukaisesti noudattaneiden osuus oli otantavalvonnoissa 69 % ja muissa valvonnoissa 48 %. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ilmoitetut tiedot todettiin oikeiksi ja ajan tasalla oleviksi 83 prosentilla otantatarkastuskohteista ja 78 prosentilla muulla perusteella tarkastetuista tiloista. Kuten nautatiloillakin, yleisin havaittu puute liittyi pitopaikkojen maksimikapasiteettitietoihin. Jonkin verran havaittiin puuttuvia eläintenpitoilmoituksia, esim. tilanteissa, joissa pitopaikassa oli sekä lammas- että vuohieläimiä mutta vain toisen lajin eläintenpito oli ilmoitettu. Tarkastuksissa havaittiin myös muutamia rekisteröimättömiä lammas- ja vuohieläinten pitopaikkoja.
Sikaeläinten pitopaikoissa enin osa havaituista puutteista liittyi sikarekisteriin tehtäviin sikojen tapahtuma- ja eläinmääräilmoituksiin. Niissä havaittiin puutteita 23 prosentilla otantavalvotuista ja 67 prosentilla muulla perusteella valvotuista pitopaikoista. Muutamissa tapauksissa havaittiin puutteita myös eläinten tunnistusmerkinnöissä ja pitopaikan kirjanpidon ylläpidossa. Otantavalvonnoissa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin tiedot todettiin oikeiksi 79 prosentilla valvontakohteista. Yleisin puute myös sikatiloilla liittyi tietoihin pitopaikan maksimikapasiteetista.
Aluehallintovirastot ja kuntien valvontayksiköt valvoivat myös hevoseläinten ja muiden eläinlajien tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia. Hevoseläimiä tarkastettiin niihin kohdistuvan muun valvonnan yhteydessä, kuten eläinsuojeluvalvonnan tarkastuskäynneillä. Muihin eläinlajeihin luetaan pidettävät kameli- ja hirvieläimet, koirat, turkiseläimet, tuotantokanit, siipikarja ja linnut, mehiläiset ja kimalaiset sekä vesiviljelyeläimet. Niihin kohdistuneiden tarkastusten tarkempia havaintoja ei ole saatavilla soveltuvan tietojärjestelmän puuttumisen takia.
Valvonnassa todettujen puutteiden korjaamisen ajaksi eläimiä voidaan asettaa siirtokieltoon. Kiellon tarkoituksena on estää sellaisen eläimen, jonka tunnistettavuudesta ja/ tai jäljitettävyydestä ei voida varmistua, pääsy elintarvikeketjuun tai aiheuttamaan eläintautien leviämisvaaraa. Vuoden aikana valvontaviranomaiset määräsivät nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiä koskevia siirtokieltoja yhteensä 81 eri toimijalle. Valvonnan seuraamusmaksuja määrättiin kahdeksan ja tutkintapyyntöjä tehtiin kuusi kappaletta.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Anne Ojala; anne.ojala@ruokavirasto.fi
Lue lisää: Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonta 2023 (pdf)