Voit hakea korvausta hirvieläinten aiheuttamasta viljelys- ja eläinvahingosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Hirvieläimellä tarkoitetaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa.
Viljelysvahinkona voidaan korvata pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko. Eläinvahinkona voidaan korvata kotieläimelle aiheutunut vahinko.
Hirvieläinten aiheuttamasta metsävahingosta voit hakea korvausta Suomen metsäkeskukselta.
Korvauksen määrä
Viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Ruokavirasto antaa vuosittain määräyksen vahinkojen kohteena olleiden puutarha- ja taimitarhakasvien sekä viljelyskasvien yksikköhinnoista ja normisadoista.
Eläinvahingoista voidaan korvata kotieläimelle aiheutunut vahinko enintään tapetun taikka vahingon takia lopetetun eläimen käypään arvoon asti tai vahingoittuneelle kotieläimelle enintään eläinlääkintäkustannuksia ja menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti. Eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Korvaus maksetaan ns. vähämerkityksisenä eli de minimis -tukena. Maatalousalan de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 50 000 euroa yritystä kohden kolmen vuoden aikana. Lisäksi kaikkien de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 300 000 euroa yritystä kohden vastaavana aikana. Lue lisää de minimis -tuista.
Suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot eli ns. riistavahingot korvataan vain, jos näiden vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma korvauksen hakijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.
Vahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen
Ilmoita hirvieläimen aiheuttama viljelys- tai eläinvahinko viipymättä vahingon havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 148.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen järjestää ilmoituksen saatuaan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksenhakijan lisäksi myös riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
Toimita korvaushakemus (lomake 148) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa arviokirjan valmistumisesta. Ruokavirasto maksaa korvaukset korvauksen hakijoille kerran vuodessa maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista.