Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaa koiranjalostusta halutaan karsia valvontakriteerein, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston kanssa tekemästä selvityksestä. Osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koiria pois jalostuksesta. Selvityksessä suositetaan myös jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista ja eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä.
Selvityksessä esiteltävät valvontakriteerit keskittyvät lyhytkalloisuudesta johtuviin ongelmiin, mutta mukana on myös laajemmalle koirajoukolle sovellettavia kriteereitä. Lyhytkalloisuus eli liioiteltu brakykefalia altistaa eläimen usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Ongelmat liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen. Selvityksessä todetaankin, että liioitellun lyhyen kallon muodon jalostaminen voidaan katsoa Suomen nykyisen eläinsuojelulain vastaiseksi. Eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.
Esitettyjen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita. Kriteerien periaatteena on, että koiraa, jolla on lieväasteinen vika tai sairaus, voitaisiin käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toisella osapuolella ei ole samaa vikaa tai sairautta.
Osalle kriteereistä ehdotetaan esim. viiden vuoden siirtymäkautta, jolloin kasvattajilla olisi aikaa etsiä valvontakriteerit täyttäviä yksilöitä jalostukseen sekä jalostaa koirien rakennetta terveemmäksi. Kasvattajan on kyettävä osoittamaan, että hänen jalostuksessa käyttämänsä eläimet täyttävät eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Monessa rodussa tämä tarkoittaa, että jalostuskoirille on ennen astutusta teetettävä useita terveystutkimuksia.
Liioitellusta lyhytkalloisuudesta, kuten muistakin liioitelluista piirteistä, aiheutuvia hyvinvointihaittoja voidaan torjua pysyvästi vain muuttamalla näitä piirteitä jalostuksen avulla normaalimpaan suuntaan. Valvontakriteerien myötä joissakin roduissa karsiutuu suuri osuus koiria pois jalostuksesta. Lisäksi muutamassa rodussa ei nykytiedon valossa ole mahdollista muokata kallon muotoa jalostuksen keinoin, koska niissä ei ole jäljellä normaalin kallon aiheuttavia geenimuotoja. Tällaisessa tilanteessa jalostusta voidaan jatkaa esimerkiksi roturisteytysten avulla.
Valvontakriteerien käyttöönoton yhteydessä on pohdittava myös puuttumiskeinoja sellaisten eläinten maahantuontiin, joiden osalta jalostus ei täytä Suomen eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Yksi askel tähän suuntaan olisi myyjien tiedonantovelvollisuuden lisääminen selvityksessä esitetyistä koirien merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavista ongelmista ja niiden merkityksestä koirien hyvinvointiin.
Selvityksessä ehdotetaan myös hoitavalle eläinlääkärille velvollisuutta raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Lisäksi suositetaan jalostuksen eettisen lautakunnan perustamista. Kyseessä olisi puolueeton, konsultoiva asiantuntijaelin, joka avustaisi viranomaisia vaikeissa eläinjalostukseen liittyvissä kysymyksissä.
Jotta raja sallitun ja kielletyn jalostuksen välillä selkeytyy, selvitys näkee välttämättömäksi, että eläinsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä kehitetään. Uuden eläinten hyvinvointilain yhteyteen tarvitaan asetus, johon lakia toimeenpaneva valvonta voi tukeutua sekä ohjeistusta valvontaan. Asetuksessa tulee säätää tarkemmin esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne perinnölliset viat, joita eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuus koskee. Samoin tulee säätää vioista, jotka selkeästi sulkevat eläimen pois jalostuksesta.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sari Salminen, p. 029 520 4971, sari.salminen@ruokavirasto.fi (eläinsuojelun valvonta)
Erityisasiantuntija Tiina Pullola, p. 029 516 2108, tiina.pullola@mmm.fi (eläinsuojelulainsäädäntö)
Tutkija Riitta Kempe, p. 029 532 6227, riitta.kempe@luke.fi (selvityksen kirjoittaja)
Lue lisää:
Alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista (pdf)