Ruokaviraston koirarekisteriin tulee ilmoittaa Suomessa asuvat koirat ennen tämän vuoden loppua. Rekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu vasta noin kymmenen prosenttia kaikista koirista. Ylivoimaisesti suurin osa rekisteriin toistaiseksi ilmoitetuista koirista on monirotuisia, joista ei ole aiemmin kerätty tietoja mihinkään rekisteriin.
Toukokuussa auenneeseen Ruokaviraston koirarekisteriin on kertynyt rekisteröintejä tasaiseen tahtiin kesän ja syksyn mittaan, mutta suurin ruuhka on odotettavissa loppuvuodesta. Toistaiseksi viranomaisen ylläpitämään rekisteriin on ilmoitettu noin 80 000 koiraa, eli vasta noin kymmenen prosenttia kaikista Suomessa asuvista arviolta 800 000 koirasta.
“Kaikki eivät vielä välttämättä tiedä velvoitteesta ilmoittaa vanhemmat koirat vuoden loppuun mennessä. Pennut tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä. Toivomme, ettei kukaan enää hanki pentua, jota ei ole ilmoitettu viranomaisrekisteriin”, toteaa Ruokaviraston eläinten ja hyvinvoinnin tunnistamisen yksikön erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen.
Koiraa hankkivan on hyvä varmistaa, että myyjä on ilmoittanut pennun rekisteriin. Siitä voi pyytää myyjältä todistuksen esimerkiksi kuvakaappauksena. Koirarekisterin asiakaspalvelusta on myös mahdollista kysyä, onko tietty mikrosirutunnus ilmoitettu rekisteriin vai ei.
Ensimmäistä kertaa kaikki koirat samaan rekisteriin
Ruokaviraston koirarekisteri kerää aiempaa kattavammat tiedot Suomen koirista, sillä sinne ilmoitetaan myös monirotuiset koirat. Monirotuisia koiria on Suomessa paljon, ja niitä on rekisteröity ylivoimaisesti eniten (19 prosenttia). Seuraavaksi eniten ilmoitettuja koirarotuja tai rotumuunnoksia ovat labradorinnoutaja, suomenlapinkoira, jackrusselinterrieri, kultainennoutaja ja kääpiövillakoira.
Rekisteri paljastaa myös erot maakuntien suosituimmissa koiraroduissa: esimerkiksi Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa suosittuja ovat etenkin metsästyskoirat, kun taas suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa suosituimpien koirarotujen ja rotumuunnosten joukossa ovat jackrusselinterrierin, chihuahuan ja coton de tuléarin kaltaiset pikkukoirat.
Vaikka esimerkiksi jalostusjärjestöjen rekistereihin kerätään jo monenlaisia tietoja rotukoirista, ajantasainen ja kattava viranomaisrekisteri tarvitaan muun muassa valvonnan tueksi.
“Saamme paljon kyselyjä, miksi esimerkiksi Kennelliiton tai muun yksityisen rekisterin tietoja ei voi siirtää viranomaisrekisteriin. Viranomainen ei voi kuitenkaan yksipuolisesti ottaa käyttöönsä yksityiselle taholle eri tarkoitukseen annettuja tietoja. Selvitämme, löytyisikö ratkaisu, jolla koirien tietoja voisi ilmoittaa samalla kertaa viranomaisrekisteriin ja muiden tahojen järjestelmiin”, Jääskeläinen sanoo.
Lisätietoja Ruokaviraston koirarekisteristä ja siihen kerätyistä tiedoista:
Terhi Jääskeläinen
Erityisasiantuntija
Eläinten ja hyvinvoinnin tunnistamisen yksikkö
Ruokavirasto
+358 40 489 3350
terhi.jaaskelainen@ruokavirasto.fi
Maa- ja metsätalousministeriö teki vuonna 2021 säädöksen, että kaikki Suomessa asuvat koirat tulisi jatkossa tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) sekä koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (68/2022) toimeenpanemiseksi perustettu koirien viranomaisrekisteri on ollut käytössä 8.5.2023 alkaen. Monessa muussa EU-maassa tällainen säädös on jo olemassa. Suomessa ei ole aiemmin ollut viranomaisrekisteriä, joka kattaisi kaikki Suomessa asuvat koirat.