Prima Pet Premium Oy teetti syys-lokakuussa omavalvontatutkimuksia maahantuomistaan kiinalaisista puruluista selvittääkseen, mikä puruluissa voisi aiheuttaa koirien sairastumisen. Ruokaviraston Viikin tutkimuslaboratorio teki kyseiset analyysit. Rehualan toimija tiedotti omavalvontatutkimustensa tuloksista omassa tiedotteessaan. Näytteistä analysoitiin laajasti haitallisia ja kiellettyjä aineita: raskasmetalleja, mykotoksiineja, biogeenisiä amiineja, sulfiittia, nitriittiä, kloridia sekä torjunta-aineita kuten hyönteismyrkkyjä ja homeenestoaineita. Haitallisista mikrobeista tutkittiin salmonella ja klostridit sekä hygieenisen laadun indikaattorina enterobakteerit. Lisäksi tutkittiin ravitsemuksellista koostumusta eli analysoitiin valkuais-, rasva-, tuhka- ja kuitupitoisuus sekä kivennäis- ja hivenainepitoisuudet. Ruokaviraston rehuvalvonta kävi toimijan omavalvonnan tutkimustulokset läpi ja vertasi niitä lainsäädäntöön. Analyyseissa ei todettu mitään lainsäädännön vastaista tai koirien oireita selittävää. Toimija on selvittänyt tapausta Ruokaviraston tiiviissä ohjauksessa ja valvonnassa.
Prima Pet Premiumin omavalvontatutkimusten lisäksi Ruokavirastossa tutkittiin viranomaisvalvontana kevytrullia ja kanapururullia samalta kiinalaiselta valmistajalta. Kyseiset rehuerät saapuivat Suomeen elo-syyskuussa, eikä niitä ole ollut myynnissä. Näistä näytteistä tehtiin pääosin samoja analyysejä kuin toimijan omavalvontanäytteistä. Lisäksi tutkittiin lääkeaineiden ja kiellettyjen aineiden jäämiä, joita ei todettu. Näytteistä kartoitettiin myös sinilevämyrkkyjä eikä viitteitä niistä todettu analyyseissä. Melamiini- ja PCR-analyyseillä varmistettiin tuotteiden aitoutta. Melamiinia ei todettu. Näytteistä todettiin märehtijän ja siipikarjan DNA:ta tuotteiden pakkausmerkintöjä vastaten. Vertailuna analyyseissä oli mukana myös toisen kiinalaisen tehtaan kanapururullia. Ruokaviraston viranomaisvalvonnan ja rehualan toimijan omavalvonnan näytteiden analyysien tuloksissa ei todettu merkittäviä eroja.
Tehdyissä analyyseissä ei todettu mitään lainsäädännön vastaista, ja koirien oireiden aiheuttaja jää epäselväksi. Tapaus tullaan ottamaan huomioon rehujen riskiperusteisessa viranomaisvalvonnassa.
Rapid Alert System for Food and Feed (RASFF)
Ruokavirasto tiedotti viipymättä toimijan takaisinvetämistä rehuista elintarvikkeita ja rehuja koskevalla nopealla hälytysjärjestelmällä (RASFF). Järjestelmässä ovat mukana Euroopan unionin jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Järjestelmän kautta kaikkien jäsenmaiden viranomaiset saivat tiedon ko. kiinalaisesta laitoksesta ja takaisinvedettyihin rehueriin kohdistuvista epäilyistä. RASFF-ilmoitus tehtiin, koska toimijan takaisinvetämän rehun epäiltiin aiheuttavan vaaraa eläimille ja takaisinvedettyjä puruluita oli jaeltu Suomen lisäksi Viroon. Toimituksia ko. valmistajalta Suomeen ei enää ole eikä Suomesta ole ollut jakelua muihin EU-maihin kuin Viroon. Muualla Euroopassa tältä laitokselta peräisin olevia tuotteita saattaa kuitenkin olla myynnissä.
Rehualan toimijalla on vastuu tuomiensa rehujen vaatimustenmukaisuudesta ja turvallisuudesta
Eläinten ruoka on rehua ja sen valmistuksessa noudatetaan rehulainsäädäntöä. Valmistaja, maahantuoja ja muu markkinoille saattaja (rehualan toimija) vastaa rehujensa vaatimustenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Lainsäädäntö edellyttää rehun valmistajilta ja maahantuojilta omavalvontaa, jonka oleellinen osa on vaarojen arviointi. Ruokavirasto ei hyväksy rehualan toimijoiden omavalvontasuunnitelmia tai vaaranarviointeja, vaan toimijat vastaavat itse niiden asianmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta. Ruokavirasto valvoo, että rehualan toimija noudattaa rehulainsäädännön vaatimuksia. Rehualan toimijalla on velvollisuus ilmoittaa Ruokavirastolle, jos se epäilee valmistamassaan tai maahantuomassaan rehussa jotain sellaista, joka voi olla haitallista tai lainsäädännön vastaista. Yrityksen velvollisuus on selvittää tilannetta Ruokaviraston ohjauksessa ja tarvittaessa Ruokaviraston määräysten mukaisesti. Rehualan toimijan ja rehuvalvonnan yhteistyö on erityistilanteiden selvittämisen yhteydessä tiivistä.
Rehujen on oltava turvallisia ja kohde-eläinlajin ruokintaan soveltuvia. Rehut eivät saa sisältää säädettyjä enimmäispitoisuuksia enemmän haitallisia aineita tai kiellettyjä aineita, eivätkä ihmisten tai eläinten terveydelle haitallisia mikrobeja. Lainsäädännössä on yleisiä vaatimuksia rehujen turvallisuudesta, minkä lisäksi tietyin osin on annettu aine- ja mikrobikohtaisia sallittuja enimmäispitoisuuksia.
Jos lemmikkieläimen omistaja havaitsee tai epäilee puutteita ja ongelmia rehussa, hänen tulee ottaa yhteyttä maahantuojaan tai kotimaisen lemmikkieläinten rehun osalta sen valmistajaan. Rehuvalvonnan resurssit kohdennetaan rehualan toimijoiden valvontaan, ohjaukseen ja neuvontaan.
Ulkomaisista verkkokaupoista tilatessa suomalaista vastuutahoa ei ole. Ongelmatilanteissa kuluttajan tulee olla yhteydessä verkkokauppaan tai ulkomaiseen maahantuojaan. Ulkomaisilla verkkokaupoilla voi olla suomenkielisiä sivustoja.
Lemmikkieläinten ruokien valvonta
Ruokaviraston rehuvalvonta tekee rehujen viranomaisvalvontaa vuosittaisen riskiperusteisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi reagoidaan mahdollisuuksien mukaan erityistilanteisiin. Valvontasuunnitelma sisältää sekä tuotevalvontaa että rehualan toimijoiden tarkastuksia. Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat ottavat rehuista viranomaisnäytteitä näytteenottosuunnitelman mukaisesti ja näytteet tutkitaan Ruokaviraston tutkimuslaboratoriossa. Analyysitulosten lainsäädännönmukaisuuden arviointi, kuten muukin viranomaistoiminta, perustuu lainsäädäntöön. Jos näytteissä todetaan lainsäädännön vastaisuuksia, toimijalta edellytetään selvitystä ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi.
Rehuista otettujen viranomaisnäytteiden tulee lainsäädännön mukaan olla tehtävään valtuutettujen henkilöiden ottamia. Lemmikinomistajan kotona säilyttämää tai avaamaa pakkausta ei käytetä viranomaisnäytteenä, koska ei voida varmistua, ettei rehu ole kontaminoitunut avaamisen ja kotona käsittelyn yhteydessä.
Lemmikkieläinten ruokien valmistajia ja maahantuojia valvotaan tarkastuskäynnein. Pääpaino on kotimaisen valmistuksen valvonnassa, koska rehulainsäädäntö on suurimmaksi osaksi EU-lainsäädäntöä ja lähtökohta on, että jokaisen maan viranomainen valvoo oman maansa valmistusta ja maahantuontia. Tarkastuskäynneillä tarkastetaan mm. toimitiloja, kirjanpitoa, työohjeita ja omavalvontaa mukaan lukien toimijan vaaranarviointi. Jos tarkastuksella havaitaan puutteita, valmistajalta edellytetään selvitystä ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi. EU:n ulkopuolisten maiden eläinperäisiä rehuja valmistavien laitosten tulee olla EU:n komission hyväksymällä laitoslistalla, jotta tuonti EU-alueelle on sallittua.
Rehuvalvonnan tulokset julkaistaan Ruokaviraston nettisivuilla vuosittaisen valvontaraportin muodossa. Myös rehunäytteistä tehtyjen analyysien tulokset julkaistaan. Ruokavirasto tekee lisäksi erilaisia tilastoja ja yhteenvetoja Suomessa valmistetuista rehuista sekä Suomeen tuoduista rehuista. Valvontaraportit, analyysitulokset ja tilastot: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/rehut/rehujen-valvonta/tilastot-ja-raportit/
Valvonta kohdennetaan riskiperusteisesti käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Rehuturvallisuuden perusta on yritysten omavalvonnassa. Viranomaisvalvonta ei korvaa tai vähennä toimijan velvollisuuksia.
Rehuvalvonnan painopiste on elintarviketuotantoeläinten rehuissa, koska niillä on yhteys elintarviketurvallisuuteen ja siten kansanterveyteen. Myös lemmikkieläinten, turkiseläinten ja luonnoneläinten rehuja valvotaan, mutta valvontaa ei ole mahdollista tehdä vastaavalla laajuudella. Rehuvalvonta, kuten muukin viranomaisvalvonta, tehdään verovaroin. Osa valvonnasta on rehualan toimijoille maksullista.