Rehujen tuonti, vienti ja sisämarkkinakauppa vaatii rekisteröitymisen Ruokavirastoon. Kansainvälisen rehukaupan kannalta olennaista on, tapahtuuko rehun liikkuminen EU:n sisällä (ns. sisämarkkinakauppa eli tuonti ja vienti EU:ssa) vai viedäänkö rehu EU:n ulkopuolelle (vienti) tai tuodaanko rehu EU:hun (kolmasmaatuonti/varsinainen tuonti). Tärkeää on myös tietää, onko kyseessä kasviperäinen rehu vai eläinperäinen rehu, koska näille on erilaisia vaatimuksia.
Rehujen sisämarkkinakauppa eli tuonti ja vienti EU:ssa
Ruokaviraston rehujaosto valvoo toisesta EU-maasta Suomeen toimitettavien rehujen laatua ottamalla rehunäytteitä pistokokein. Tapauskohtaisesti Ruokavirasto voi sopia näytteenotosta myös ennen rehun markkinoille saattamista. Rehualan toimijan tulee tehdä tiettyjen rehujen sisämarkkinakaupassa saapumisilmoitus.
Lue lisää:
Vienti toiseen EU-maahan ei edellytä rekisteröitymistä rehujen viejäksi rehualan toimijarekisteriin.
Rehujen tuonti EU:n ulkopuolelta
Ruokaviraston rehujaosto vastaa yhdessä Tullin kanssa kasviperäisten rehuaineiden ja rehuseosten, kivennäisrehujen sekä rehun lisäaineiden ja esiseosten tuonnin valvonnasta. Ennen kuin aloitat tuonnin, huomioi muistilistalla mainitut asiat.
Tiettyjen rehujen tuonnista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon etukäteen:
- tuonnin ennakkoilmoitus (salmonellan suhteen riskialttiit kasviperäiset rehut, kalajauho, tehostetussa valvonnassa olevat rehut)
- lisäaineiden tuonnista ilmoittaminen (lisäaineet, jotka edellyttävät rehuhygienia-asetuksen mukaista hyväksyntää)
Tuontia valvotaan asiakirjatarkastuksin ja tarvittaessa näytteenotoin. Ruokaviraston näytteenotto kohdistetaan pääsääntöisesti riskialttiisiin rehuihin. Tutkimusten ajan erät ovat käyttökiellossa ja Tulli saattaa tullausmenettelyt loppuun vasta sen jälkeen kun Ruokaviraston rehuvalvonta on hyväksynyt erän maahantuotavaksi.
EU:n tehostetussa tuontivalvonnassa olevia kasviperäisiä rehuja saa tuoda kolmansista maista suoraan Suomeen vain pakattuna ja vain Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusasemien kautta. Näytteenottoa varten rehut voidaan siirtää ns. valvontapaikkaan eli toimijan varastoon. Eristä peritään rajatarkastusmaksu.
EU:n ulkopuolelta tuotavat eläinperäisten rehut sekä heinä ja olki vaativat eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen. Eläinperäiset rehut tulee tuoda Suomeen sellaisen rajanylityspaikan kautta, jossa sijaitsee eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema (Helsingin lentokenttä, Helsinki-Vuosaaren satama).
Eläinperäisten rehujen tuonti EU:n ulkopuolelta
Lemmikkiruokien tuonti EU:n ulkopuolelta
Tuontirehujen salmonellatutkimukset
EU:sta tai EU:n ulkopuolelta tuotavista rehuista pitää tutkia salmonella, mikäli rehut ovat erityisen riskialttiita kasviperäisiä rehuja. Erona on se, että EU:sta tuotavien rehujen näytteenoton järjestää rehuyritys itse osana laadunvarmistustaan. Sen sijaan EU:n ulkopuolelta tuotavat rehut tutkitaan salmonellan varalta viranomaisvalvontana. Sisämarkkinoilta eli EU:sta tuotavia rehueriä tutkitaan pistokoeluonteisesti myös viranomaisvalvontana.
Rehuerästä tutkitaan yksi näyte rehuerän kutakin alkavaa 50 000 kg kohden tai yksi näyte kutakin 25 000 kg kohden kun rehua toimitetaan suoraan tilalle. Näytteen tulee olla edustava ja näytteenottajalla tulee olla riittävä asiantuntemus.
Tarkempia ohjeita viranomaisnäytteisiin liittyen:
- Hyväksytyt rehuja tutkivat laboratoriot
- Tuontirehujen viranomaisnäytteet
- Viranomaisnäytteenotto-ohje tuontirehujen salmonellatutkimuksista
Rehujen vienti EU:n ulkopuolelle
Viennin lähtökohtana on, että noudatat toiminnassasi EU:n ja kansallista lainsäädäntöä. Jotta yrityksesi voi viedä rehuja EU:n ulkopuolelle, on sen oltava rekisteröitynyt ja tarvittaessa hyväksytty toimimaan Suomessa. Ilmoita rekisteröintilomakkeella myös vientiaikeista. Rekisteröidy Ruokaviraston hallinnoimaan viejärekisteriin, jos olet viemässä eläinperäisiä rehuja.
Rehujen, sivutuotteiden ja lannoitteiden vienti EU:n ulkopuolelle