Rehujen salmonellavalvonta

Ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta yrityksellä

Vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta on kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa ensisijaisesti rehualan toimijalla (EY:n asetus N:o 178/2002 17 artikla). Rehulaissa (1263/2020) säädetään rehujen yleisistä laatuvaatimuksista. Rehut eivät saa Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan sisältää salmonellaa (RL 1263/2020, 6 §).

Rehuseosten ja monien rehuaineiden valmistuksessa salmonellaa voidaan pitää merkittävimpänä mikrobiologisena vaarana. Salmonella voi tulla rehutehtaalle raaka-aineiden mukana tai tuotantoympäristöstä. Toimijoilla tulee olla laadunvarmistussuunnitelma, jossa määritellään valmistusprosessin eri vaiheissa otettavat näytteet ja niistä tehtävät analyysit. Laadunvarmistussuunnitelmassa tulee huomioida erityisesti prosessin kriittisten vaiheiden tarkastukset. Rehun valmistajalla tulee olla toimintaohje sen varalta, että rehuista löytyy salmonellaa tai muita haitallisia aineita, sekä ohjeistus toiminnasta saastuntatilanteessa.

Rehualan toimijan laadunvarmistuksesta säädetään MMM:n asetuksen 1266/2020 luvussa 6.

Lähes kaikki teolliset rehuseokset kuumennetaan eri lämpötiloissa rehusta riippuen, ja se on lainsäädännön mukaan ollut pakollista siipikarjan rehuseosten osalta 24.4.2013 sekä nautojen ja sikojen rehuseosten osalta 24.10.2014 alkaen.

Kuumennuskäsittely parantaa rehujen mikrobiologista laatua, mutta ei välttämättä poista salmonellaa rehuista varsinkaan alemmissa kuumennuslämpötiloissa ja rehu voi saastua uudelleen kuumennuksen jälkeisissä tuotantovaiheissa tai varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Siksi on tärkeää, että tuotanto- ja varastointitilojen sekä kuljetuskaluston puhtaudesta huolehditaan riittävillä puhdistustoimenpiteillä sekä estämällä lintujen ja jyrsijöiden pääsy niihin. Tuotanto- ja varastointitilojen sekä kuljetuskaluston puhtaus tulee varmistaa riittävällä näytteenotolla.

Valvonnan vaiheet

Tuonti

Lainsäädännön (MMMa 1266/2020) mukaan erityisen riskialttiiden rehujen (rehuseosten raaka-aineet) tuonnista on tehtävä ilmoitus Ruokavirastolle 24 tuntia ennen rehuerän saapumista. Tällaisista rehuista otetut viranomaisnäytteet tutkitaan salmonellan varalta Ruokaviraston laboratoriossa Viikissä tai muussa Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa. Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan jokaista 50 tonnia rehua kohden tutkitaan yksi näyte, joka koostuu useasta osanäytteestä. Jos esim. soijarouhetta tuodaan 2 miljoonan kilon erä, siitä tutkitaan virallisena valvontana 40 näytettä. Rehuerä voidaan ottaa käyttöön vasta, jos siinä ei tutkimusten mukaan ole todettu salmonellaa.

Jos yhdessäkin näytteessä todetaan salmonellaa, Ruokavirasto kieltää rehun tuonnin. Ruokavirasto voi antaa saastuneelle rehuerälle käsittelyluvan, jolloin se käsitellään kemiallisesti tai kuumentamalla salmonellan tuhoamiseksi. Käsittelyn jälkeen rehusta otetaan uusintanäytteet Ruokaviraston määrittelemällä näytteenottotiheydellä ja erä voidaan vapauttaa käyttöön vain, jos näytteistä ei todeta salmonellaa.

Sisämarkkinatuonti

Rehualan toimijan, joka tuo elintarviketuotantoeläinten, turkiseläinten tai lemmikkieläinten erityisen riskialttiita rehuja sisämarkkinoilta, on otettava näytteitä saapuvista rehueristä riskiperusteisen laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti (MMMa 1266/2020, § 17).

Rehujen valmistuksen valvonta

Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat ottavat näytteitä rehuista niitä valmistavilta laitoksilta vuosittaisen valvontasuunnitelman mukaisesti mm. salmonellatutkimuksia varten. Valvontasuunnitelma on riskiperusteinen. Näytemääriin vaikuttavat mm. valmistettujen rehujen määrä ja tyyppi. 

Jos valmistuksen valvonnassa rehusta todetaan salmonellaa, sen markkinoille saattaminen ja käyttö kielletään. Rehun valmistus kielletään joko koko tehtaalla tai esim. yhdellä valmistuslinjalla.

Myynnissä olevien rehujen valvonta

Ruokavirasto valvoo myös myyntiin tulleiden rehujen laatua ottamalla näytteitä esim. vähittäiskaupoista markkinavalvontana. Erityisesti tutkitaan muualla kuin kotimaassa valmistettuja rehuja. Salmonellalöydös aiheuttaa markkinointikiellon ja rehujen takaisinvedon.

Laitostarkastukset vuosittaisen suunnitelman mukaan

Ruokaviraston tarkastajat käyvät tarkastamassa rehutehtaiden ja muiden rehualan toimijoiden tiloja vuosittaisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on riskiperusteinen ja tarkastustiheyteen vaikuttavat mm. valmistettujen rehujen määrä ja tyyppi sekä aikaisemmin todetut puutteet.

Suurimmat rehutehtaat tarkastetaan vuosittain. Tarkastuksissa selvitetään toiminnan vaatimustenmukaisuutta mm. raaka-aineiden hankinnan, tuotanto- ja varastointitilojen, tuotantolaitteiden, HACCP:n toteutuksen ja laadunvarmistuksen suhteen. Tarkastuksissa käydään läpi yrityksen oman salmonellavalvonnan tuloksia. Todetut puutteet kirjataan ja niiden korjaamiselle asetetaan aikataulu. Jos tarkastuksessa havaitaan vakavia puutteita, Ruokavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi tai tarvittaessa kieltää rehun valmistuksen tai markkinoille saattamisen joko osittain tai kokonaan.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimenpiteet

Rehualan toimijoiden tulee lainsäädännön mukaan ilmoittaa viipymättä Ruokavirastolle, jos niiden suorittamassa laadunvarmistuksessa havaitaan salmonellaa raaka-aineissa, tuotteissa tai tuotantotiloissa. Ilmoitus tehdään sähköpostitse osoitteeseen  rehu.ilmoitukset(at)ruokavirasto.fi tai soittamalla alla kohdassa "Lisätietoja" mainituille henkilöille. Laboratorion tulee lähettää salmonellakannat tyypitettäväksi Ruokaviraston Kuopion tutkimusyksikköön.

Jos salmonellaa todetaan jo käyttöön otetusta raaka-aineesta, valmistuslinjalta tai valmiista rehusta, Ruokavirasto kieltää rehun valmistuksen joko koko rehutehtaalla tai tietyllä valmistuslinjalla, jos saastunnan voidaan todeta rajoittuneen vain tietylle linjalle. Salmonellalla saastuneet rehut määrätään poistettavaksi tuotantoketjusta ja markkinoilta.

Salmonellaa voidaan todeta tuotantotiloista, varastotiloista ja tehdasalueelta myös sellaisista kohteista, jotka eivät ole suorassa yhteydessä, rehun raaka-aineisiin, valmistusprosessiin tai valmiisiin rehuihin. Tällaisissa tapauksissa pyritään lisänäytteenotolla selvittämään saastunnan syy ja laajuus ja puhdistetaan ja desinfioidaan saastunnan kohde. Toimijalla on velvoite ilmoittaa suorittamistaan toimenpiteistä Ruokavirastolle. Ruokavirasto voi rehulain nojalla myös määrätä valmistajaa suorittamaan puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteitä tai muita tarvittavia toimenpiteitä epäkohdan poistamiseksi.

Lisätietoja: 
Laura Blomqvist, puh. 040 489 3412 (laitostarkastukset) 
Riitta Rannikko, puh. 040 846 1153 (rehujen kotimainen valmistus) 
Anna-Kaisa Airaksinen, puh. 040 827 9623 (sisämarkkinakauppa ja tuonti)

Rehujen salmonellatutkimukset

Rehujen merkitys salmonellan torjunnassa on suuri, koska valvonnalla pystytään tehokkaasti ehkäisemään tuotantoeläinten salmonellatartuntoja ja estämään salmonellabakteereiden esiintymistä elintarvikkeissa. Rehujen osalta suurimman salmonellariskin aiheuttavat maahantuodut valkuaisrehut kuten soija- ja rypsirouheet.

Viranomaisvalvonnassa tarkastetaan maahantuotavat erityisen riskialttiit kasviperäiset rehut. Viranomaisvalvontaa täydentää muiden kasviperäisten ja eläinperäisten rehujen osalta elinkeinon omavalvonta. Virallisen valvonnan tutkimuksia voivat tehdä kansallisen vertailulaboratorion ohella ainoastaan Ruokaviraston hyväksymät laboratoriot. Ruokavirasto hyväksyy hakemuksen perusteella salmonellaa analysoivat laboratoriot, jotka tutkivat EU:sta ja EU:n ulkopuolelta tuotavia kasviperäisten rehujen virallisia näytteitä. Hyväksynnän edellytyksenä on, että laboratoriot täyttävät rehulaissa ja ns. valvonta-asetuksessa mainitut kriteerit. Ruokavirasto myös ohjeistaa rehualan toimijoita, laboratorioita ja tarkastajia näytteenotosta ja laboratoriotutkimuksista.

Salmonellan analysoiminen rehusta

Virallisten näytteiden näytteenotosta vastaavat Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat. Maa- ja metsätalousministeriön asetus edellyttää, että analyysin suorittamisessa käytetään kansainvälisten elinten hyväksymiä standardeja.

Omavalvontanäytteiden analysoinnissa voidaan käyttää standardeista poikkeavia, esimerkiksi nopeampia tutkimusmenetelmiä.

Ruokavirasto on kansallinen vertailulaboratorio rehujen salmonellan määritystä varten

Kansallisen vertailulaboratorio järjestää tarvittaessa virallisten kansallisten laboratorioiden välisiä vertailutestejä ja varmistaa vertailevan testauksen asianmukaiset jatkotoimet. Kansallinen vertailulaboratorio toimii yhteyselimenä Alankomaissa sijaitsevan Euroopan yhteisön vertailulaboratorion ja rehuvalvonnan sekä virallisten kansallisten laboratorioiden välillä. Vertailulaboratorion tavoitteena on vaikuttaa analyysitulosten korkeaan laatuun ja tulosten luotettavuuteen.

Elintarvikkeisiin verrattuna rehujen salmonellan osoittaminen voi olla hankalampaa rehujen hapotuskäsittelyn, kuumennuksen ja muiden käsittelyjen vaikutuksesta. Ruokavirasto suosittelee käytettäväksi rehujen salmonellan osoittamiseen ISO 6579, 2002 muunneltua menetelmää (Evira 3543).  Standardin mukaista menetelmää on muunneltu muun muassa siten, että tiettyjen rehutyyppien esirikastuksen inkubointiaika on 30 tuntia, turpoavan näytteen ja esirikasteen suhdetta on muutettu ja Rambach-agaria käytetään sakkaroosipositiivisten salmonellakantojen osoittamiseksi.

Lisätietoja: 
Satu Hakola, erikoistutkija, puh. 040 5241974

Lisätietoa: 

Sivu on viimeksi päivitetty 16.3.2021