Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Velvollisuus rekisteröidä eläinten pitopaikat koskee kaikkia paikkoja, joissa pidetään alla mainittuja eläimiä - myös vaikka eläimiä olisi vain yksi tai niitä pidettäisiin lyhytaikaisesti tai harrastemaisesti. Myös sukusolujen ja alkioiden pitopaikat, jotka eivät vaadi erillistä hyväksyntää, tulee rekisteröidä. Tiettyjen eläinlajien eläimet pitää rekisteröidä sekä merkitä yksilöllisellä tunnisteella tai ryhmäeläiminä. Katso lisätietoa tarkemmista eläinlajikohtaisista vaatimuksista sivun vasemmassa laidassa olevista linkeistä.

Rekisteröi pitopaikat, jos sinulla on seuraavia eläimiä, sukusoluja tai alkioita:

  • nautaeläimet
  • sikaeläimet
  • lammaseläimet
  • vuohieläimet
  • siipikarja
  • hevoseläimet
  • kameli- ja hirvieläimet (poro tietyin poikkeuksin)
  • turkiseläimet
  • kalat, äyriäiset ja nilviäiset (paitsi kotitalouksissa pidettävät koristevesieläimet akvaariossa)
  • mehiläiset ja kimalaiset
  • tuotantokanit
  • muut maaeläimet, pois lukien lemmikkieläimiä* pitävät kotitaloudet ja eläinlääkärien vastaanotot ja klinikat

*Lemmikkieläimellä tarkoitetaan eläinterveyssäännöstön liitteessä I luetteloitua, kyseiseen eläinlajiin kuuluvaa eläintä, jota pidetään yksityisessä, muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa: koirat, kissat, fretit, selkärangattomat (lukuun ottamatta mehiläisiä, pääjaksoon Mollusca kuuluvia nilviäisiä ja alajaksoon Crustacea kuuluvia äyriäisiä), koristevesieläimet, sammakkoeläimet ja matelijat. Linnuista lemmikkieläimiksi katsotaan muiden kuin kanoihin, kalkkunoihin, helmikanoihin, ankkoihin, sorsiin, hanhiin, viiriäisiin, kyyhkysiin, fasaaneihin, peltopyihin ja sileälastaisiin lintuihin (Ratitae) kuuluvien lintulajien yksilöt. Nisäkkäistä lemmikkieläimiksi katsotaan jyrsijät ja kanit, lukuun ottamatta elintarviketuotantoon tarkoitettuja eläimiä.

Miksi tätä tehdään?

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata tuotantoeläinten jäljitettävyyttä. Näin voidaan varmentua eläinperäisten elintarvikkeen jäljitettävyydestä alkutuotannossa. Lisäksi rekistereillä edistetään eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Kun viranomaisille on selvää missä ja kuka eläimiä tuottaa, pitää ja myy, pystytään tätä toimintaa myös valvomaan. Kolmas, ja mahdollisesti tärkein tarkoitus, liittyy eläintauteihin. Eläintaudin puhjetessa on oleellista tietää, missä kukin eläin on ollut, jotta todennäköisesti tartunnan saaneet eläimet voidaan jäljittää ja erotella muista eläimistä. Eläimillä on omat tautinsa, joista osa voi olla hyvinkin vakavia, vaikka ne eivät tarttuisi ihmisiin. Kun epidemia havaitaan, parhaat mahdollisuudet sen taltuttamiseen on, kun tiedetään, missä taudille alttiita eläimiä on ja miten eläimiä on liikkunut tautialueelta pois.

Eläinten jäljitettävyyden ja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tuotantoeläimet on merkittävä luotettavasti ja kattavasti ja niiden pitopaikoista on pidettävä ajantasaista rekisteriä sekä kirjanpitoa. Eläinten siirrot pitopaikkojen välillä sekä niiden syntymät ja kuolemat tulee merkitä rekistereihin eläinlajikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

Vaatimusten noudattamista valvovat ELY-keskusten tarkastajat, aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit, tarkastuseläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit sekä kunnaneläinlääkärit.

Kuinka tulee toimia?

  1. Eläinten pidon ilmoittaminen alkaa pitopaikan rekisteröimisestä.
  2. Kun eläinten pitopaikka on rekisteröity, ilmoiteta siellä pidettävät eläinlajit eläintenpitoilmoituksilla
  3. Varmista, että nauta-, sika-, lammas-, vuohi-, hevos-, kameli- ja hirvieläimesi ovat merkitty tunnistimilla eläinten tunnistamis- ja rekisteröintilainsäädännön mukaisesti.
  4. Jos pidät nauta-, sika- vuohi- tai lammaseläimiä, sinun tulee lisäksi tehdä lakisääteiset ilmoitukset nauta-, sika-, lammas- ja vuohirekistereihin
  5. Pitopaikan eläintiedoista ja tapahtumista tulee pitää pitopaikkakohtaista kirjanpitoa
  6. Jos pidät koiria, katso niiden tunnistamis- ja rekisteröintivaatimukset täältä
  7. Jos sinulla on ilmoituksenvaraista eläintenpitoa niin katso lisätiedot täältä

Yllä olevat vaiheet yksi ja kaksi tallennetaan itse sähköiseen Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ennen eläintenpidon aloittamista. Tai vaihtoehtoisesti ilmoitukset voidaan tehdä lomakkeilla kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos tietoihin (toimijan tiedot, pitopaikan tiedot tai eläintenpidon tiedot) tulee muutoksia tai toiminta lopetetaan, tulee siitä ilmoittaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin viimeistään 30 päivän kuluessa tapahtumasta. Jos taas pidät vesiviljelyeläimiä, rekisteröityminen tehdään vesiviljelyrekisteriin. Lisätietoa vesiviljelyeläinten pitämisestä löytyy Vesiviljelyeläimet -sivulta.

Kolmannen vaiheen mukaan eläimet tulee merkitä eläinlajikohtaisten säännösten mukaisesti tunnistimilla. Eläinten merkinnän tulee tapahtua EU:n ja kansallisten asetusten hyväksymällä tavalla. Näistä merkintätavoista lisätietoa löytyy oheisilta sivuilta eläinlajikohtaisesti.

Neljännen vaiheen rekisterit ovat erillisiä eläinrekistereitä ja niiden käytöstä on tällä sivustolla tietoa lajikohtaisesti (nauta, sika, lammas ja vuohi).

Viidennestä vaiheesta kerrotaan lisää seuraavassa kohdassa, pitopaikan kirjanpitovelvoite.

Pitopaikan kirjanpitovelvoite

Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinluokista, eläinten lukumääristä ja soveltuvissa tapauksissa tunnistetiedoista. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero (pitopaikkatunnus) sekä siirron päivämäärä. Kirjaa on pidettävä myös pitopaikassa kuolleista ja tiettyjen eläinlajien osalta pitopaikassa syntyneistä eläimistä. Eläinlajikohtaiset kirjanpitovaatimukset löydät eläinlajien omilta nettisivuilta (eläinlajikohtaiset nettisivut löytyvät sivupalkista.)

Kirjanpidossa tulee säilyttää myös sellaiset asiakirjat (kuten tunnistusasiakirjat, siirtoasiakirjat tai eläinterveystodistukset), joiden on oltava eläinten mukana niiden saapuessa pitopaikkaan tai lähtiessä pitopaikasta. Tunnistusasiakirjoilla tarkoitetaan esimerkiksi koirien, kissojen ja frettien tunnistusasiakirjaa (ns. lemmikkieläinpassia) tai hevoseläinten tunnistusasiakirjaa (ns. hevospassia). Siirtoasiakirjalla tarkoitetaan esimerkiksi sirkuseläimille myönnettävää asiakirjaa, joka vaaditaan, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä. Eläinterveystodistus on toimivaltaisen viranomaisen myöntämä terveystodistus, joka vaaditaan, kun eläimiä siirretään maiden välillä, esimerkiksi Traces-terveystodistus.

Tiedot on kirjattava ja säilytettävä paperilla tai sähköisessä muodossa. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon on viimeksi kirjattu eläintä koskeva merkintä tai kun kirjanpitoon on liitetty asiakirja. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä viranomaisille.

Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimien pitopaikan kirjanpitoa ylläpidetään eläinrekisteri-ilmoituksilla (nauta-, lammas-, vuohi ja sikarekisteri). Vaaditut tiedot tulee ilmoittaa rekisteri-ilmoituksille säädetyssä määräajoissa. Ne vaaditut tiedot, joita ei ole mahdollista ilmoittaa eläinrekistereihin, tulee kirjata pitopaikkakohtaiseen kirjanpitoon viimeistään 3. päivänä tapahtumasta. Lisätietoa nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten pitopaikan kirjanpidosta löydät eläinlajikohtaisilta nettisivuilta (eläinlajikohtaiset nettisivut löytyvät sivupalkista).

Muistilista pitopaikan kirjanpidosta

Toimijoiden on merkittävä pitopaikkakohtaiseen kirjanpitoon viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta:

  1. Pitopaikassa pidettävien eläinten lajit, luokat ja lukumäärät. Eläinluokalla tarkoitetaan esimerkiksi eläimen ikää tai sukupuolta kuvaavaa luokkaa, esimerkkinä untuvikot. Lisäksi, mikäli eläimet on merkitty yksilöllisesti tunnistimilla, kirjanpitoon merkitään tunnistimessa oleva tunnistuskoodi.
  2. Eläinten siirrot pitopaikkaan ja pois pitopaikasta. Tällöin tulee ilmoittaa eläinten alku- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen pitopaikkatunnus ja siirron päivämäärä.
  3. Pitopaikassa olevien eläinten kuolleisuus. Mikäli eläimet on merkitty yksilöllisesti tunnistimilla, merkitään kirjanpitoon kuolleen eläimen tunnistuskoodi ja kuolinpäivämäärä. Mikäli eläimiä ei tunnisteta yksilöllisesti, merkitään kirjanpitoon kuolleiden eläinten lukumäärä ja kuolinpäivämäärä.
  4. Kirjanpidossa tulee säilyttää mahdolliset eläinten tunnistus- ja siirtoasiakirjat, eläinterveystodistukset tai muut asiakirjat eläinten tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi eläinlajikohtaisten säännösten mukaisesti.
  5. Tarkemmat eläinlajikohtaiset kirjanpitovaatimukset.
  6. Eläinterveyskäyntien tulokset, bioturvaamistoimenpiteet, seuranta, käsittelyt, testitulokset ja muut asiaankuuluvat tiedot sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaista kyseisten maaeläinten lajin, luokan, tuotantotyypin ja pitopaikan kannalta. Katso lisätietoa Ruokaviraston sivulta Eläinten terveys ja eläintaudit.

 

Oikeudellinen pohja rekisteröinti- ja merkintävelvollisuudelle on 21.4.2021 voimaan tulleessa EU:n eläinterveysäännöstössä, joka on kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Eläinterveysäännöstön vaatimuksista ja niiden yksityiskohdista on tarkemmin säädetty eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. 

Sivu on viimeksi päivitetty 27.3.2024