Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeudet laajenivat – mitä se tarkoittaa käytännössä?

20.3.2025

Elintarvikemarkkinavaltuutetun lakisääteiset tiedonsaantioikeudet laajentuivat vuoden alusta, kun elintarvikemarkkinalain ensimmäisen vaiheen uudistukset tulivat voimaan. Uusien tiedonsaantioikeuksien avulla elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto voi saada tietoja markkinaseurannan tueksi, vaikka ne olisivat salassapitosäännösten alaisia.  

Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien lisääntymiseen on ladattu julkisessa keskustelussa huomattavan paljon odotuksia. Monet tuntuvat uskovat, että tiedonsaantioikeuksien lisääntyminen on ihmelääke, joka korjaa kaikki elintarvikemarkkinoiden ongelmat. Valitettavasti ihan niin ei kuitenkaan ole. On selvää, että muutokset avaavat uusia mahdollisuuksia elintarvikemarkkinavaltuutetun toimintatapojen kehittämiseen ja tehokkaampaan tiedonhankintaan. On hyvä muistaa, että lisääntyneet oikeudet eivät tarkoita sitä, että valtuutetun toimivaltaan tulisi muutoksia.  Uudistus kuitenkin mahdollistaa valtuutetun lakisääteisten toimivaltuuksien kohdennetumman ja perustellumman käytön.  

Lisääntyneet oikeudet helpottavat markkinaseurantaa ja tehostavat valvontaa

Tiedonsaantioikeuksien kautta saatujen tietojen avulla tehdään havaintoja markkinoiden toimivuudesta. Nämä havainnot ovat tarpeen, jotta elintarvikemarkkinavaltuutetun lakisääteisten toiminnan tukena on mahdollisimman kattava ja ajantasainen elintarvikemarkkinoiden tilannekuva. Myös uusia, laajentuneita tiedonsaantioikeuksia käytettäessä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, kuten esimerkiksi tarkoituksenmukaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta. Niin ikään myös uusien tiedonsaantioikeuksien käytössä tietojen luottamuksellisuus turvataan täysimääräisesti tilanteissa, joissa saatuihin tietoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, kuten liikesalaisuuksia.

Uudistuksen myötä tiedonsaantioikeuksia voidaan käyttää myös ilman tutkittavana olevaa lainrikkomisepäilyä. Aiemmin esimerkiksi ohjeistuksia annettaessa jouduttiin tukeutumaan pääosin julkiseen dataan. Laajentuneet oikeudet mahdollistavat tarkemman ja kohdennetumman tiedon käytön. Yrityskohtaista dataa voidaan hyödyntää tarkemman ymmärryksen muodostamiseen esimerkiksi ketjuun liittyvistä trendeistä ja ketjun kohtaamista haasteista. Niiden avulla puolestaan pystytään antamaan kohdennetumpia ja vaikuttavampia ohjeistuksia. Uudistus helpottaa myös annettavien suositusten, ehdotusten ja lausuntojen valmistelua ja parantavat niiden perusteluiden laatua.

Myös erilaisissa kyselyissä ja selvityksissä tiedonkeruuprosessi tehostuu, sillä yritykset eivät voi jättää vastaamatta tiedonsaantioikeuksien nojalla tehtyihin tietopyyntöihin. Tämä lisää viranomaisten mahdollisuuksia saada kattavaa ja luotettavaa tietoa selvitystensä tueksi. Jatkossa esimerkiksi toimialakohtaiset kyselyt voidaan tarpeen vaatiessa esittää yrityksille tietopyyntöinä. Tämä voi olla hyödyllistä erityisesti tapauksissa, missä vastauksien riittävän määrän saaminen perinteisellä kyselyllä on vaikeaa esimerkiksi toimijoiden pienen lukumäärän tai mahdollisten ongelmien luonteen takia. 

Avoin vuoropuhelu edelleen keskiössä

Elintarvikemarkkinalain uudet tiedonsaantia koskevat säännökset ovat tervetullut lisä elintarvikemarkkinavaltuutetun “työkalupakkiin”. Uudistetut tiedonsaantioikeudet vastaavat paremmin sitä, mitä muillakin vastaavantyyppisillä valvontaviranomaisilla, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on käytössään. Käytännössä lisääntyneet tiedonsaantioikeudet parantavat elintarvikemarkkinavaltuutetun toimintakykyä ja antavat uusia työkaluja tehokkaan valvonnan ja päätöksenteon tueksi. Uudet valtuudet ovat askel kohti parempaa viranomaistoimintaa, mutta ne eivät yksin ratkaise kaikkia haasteita – yhteistyö ja avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa säilyvät edelleen keskeisenä osana menestyksekästä valvontatyötä.  

Lopuksi on hyvä muistuttaa, että elintarvikemarkkinavaltuutettu ei ole vieläkään hintasääntelyelin. Se ei siis määritä tuotteiden hintoja missään tilanteessa. Valtuutettu ei liioin voi vaikuttaa siihen, miten ketjuun tulevat rahavirrat jaetaan eri toimijoiden kesken. Sen sijaan valtuutetun toimivallan ytimessä ovat elintarvikeketjun kauppatavat ja käytännöt sekä niiden reiluus. 

Jarno Sukanen
Elintarvikemarkkinavaltuutettu

Tapani Yrjölä
Erityisasiantuntija

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.