Vaikuttamassa elintarvikemarkkinoiden kehitykseen – Uuden valtuutetun näkökulmia ja tulevaisuuden suuntia

19.9.2024

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto aikoo jatkossa osallistua julkiseen keskusteluun entistä aktiivisemmin. Osana tätä aktiivisuuden lisäämistä aloitamme blogin, jossa säännöllisesti käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia ja kiinnostavia kysymyksiä. Blogitekstit valmistellaan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa yhteistyössä, ja koko henkilöstö osallistuu niin aiheiden valintaan kuin kirjoitustyöhön. Tällä tavalla voimme tarjota monipuolisia näkemyksiä ja syvällistä asiantuntemusta elintarvikemarkkinoiden kehitykseen liittyvissä asioissa.

Tämä ensimmäinen kirjoitus muodostaa tästä kuitenkin jossain määrin poikkeuksen johtuen siitä, että osana kirjoitusta esittäydyn samalla uutena elintarvikemarkkinavaltuutettuna. Lisäksi tässä ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan lyhyesti sitä, mihin elintarvikemarkkinalakia tarvitaan osana elintarvikeketjun sääntelyä ja mihin lain olemassaololla sekä sen soveltamisella pyritään.

Aloitin työni elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa 1.9.2024, ja toimin elintarvikemarkkinavaltuutetun virassa seuraavan viisivuotiskauden ajan. Minulla on pitkä kokemus markkinoiden valvonnasta Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä sitä ennen Kilpailuvirastosta, joissa tein paljon työtä myös elintarvikeketjuun liittyvien asioiden parissa. Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävässä saan oivallisen ja mielenkiintoisen mahdollisuuden olla edelleen vaikuttamassa kansantaloudellisesti hyvin merkittävän markkinan toimintaan ja kehitykseen.

Elintarvikeketjun moniportaisuus ja haasteet

Elintarvikeketju on moniportainen järjestelmä, jossa jokaisella markkinatoimijalla on omat intressinsä. Nämä intressit ketjun eri portailla ovat usein jossain määrin vastakkaisia tai vähintäänkin erisuuntaisia sekä ajoittain myös vaikeasti toisiinsa sovitettavia. Lähtökohtaisesti markkinatalouden lainalaisuuksien tulisi huolehtia siitä, että tässä ”intressien taistelussa” tehokkaimmin toimivat yritykset menestyvät ja sitä kautta myös ruokaa ostavat kuluttajat tai elinkeinonharjoittajat saavat markkinoilta suurimman hyödyn laadukkaiden tuotteiden sekä kilpailukykyisten hintojen muodossa.

Aina kuitenkaan puhtaasti markkinatalouden keinoin ei päästä optimaaliseen tulokseen, koska markkinoilla esiintyy erilaisia häiriöitä. Elintarvikeketjun häiriöt johtuvat usein epätasapainoisesta neuvotteluvoimasta sopimussuhteissa, mikä voi johtaa epäreiluihin kauppatapoihin tai pahimmassa tapauksessa jopa pysyviin vääristymiin markkinoilla. Tällaisten vääristymien seurauksena markkinoilta saattaa poistua sellaisia yrityksiä, joiden läsnäolo markkinoiden kokonaistoimivuuden kannalta optimaalisen tuloksen kannalta olisi kuitenkin suotavaa tai joissain tapauksissa jopa välttämätöntä. Näiden tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen tarvitaan elintarvikemarkkinalain kaltaista sääntelyä.

Pehmeät keinot ja lakimuutokset vahvistavat valvontaa

Elintarvikemarkkinalaki antaa jo nykyisellään hyvät keinot vaikuttaa elintarvikemarkkinoiden toimintaan ja kehitykseen tavalla, joka osaltaan tehostaa markkinoiden toimintaa. Elintarvikemarkkinalain lähtökohta on se, että elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävä on kaikissa tilanteissa ensisijaisesti edistää sovinnon ja ratkaisun syntymistä osapuolten välillä. Toiminnan tavoitteena on saada elinkeinonharjoittaja lopettamaan vapaaehtoisesti lainvastaiseksi epäilty toiminta, mikä luonnollisesti on myös markkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta kaikkein paras vaihtoehto. Vakavimpia tapauksia varten on käytössä myös järeämpiä puuttumiskeinoja, mikä on tärkeää lain yleisestävän vaikutuksen kannalta.

Laki antaa myös elintarvikemarkkinavaltuutetulle oikeuden ja velvollisuuden antaa suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia, jotka koskevat elintarvikeketjun toimintaa. Näillä niin sanotuilla pehmeämmän vaikuttamisen keinoilla on mahdollisuus vaikuttaa elintarvikeketjun toimintaan tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoraan lainvastaisesta toiminnasta, mutta jotka kuitenkin ovat omiaan heikentämään ketjun tehokasta toimintaa. Näiden keinojen merkitys korostuu jatkossa entisestään, kun elintarvikeketjun kauppatapalautakunta lopettaa toimintansa vuoden 2024 lopussa.

Elintarvikemarkkinalakia ollaan myös uudistamassa. Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä valtuutetun tiedonsaantioikeuksia parantava muutos ja käynnistymässä on myös hanke, jossa elintarvikemarkkinalainsäädännön muutostarpeita arvioidaan laajemmin. Näitä käsittelemme tarkemmin tulevissa blogikirjoituksissa.

Jarno Sukanen
Elintarvikemarkkinavaltuutettu

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.