Elintarvikemarkkinalain muutos etenee

17.11.2020

Vireillä oleva elintarvikemarkkinalain muutos on puhuttanut paljon. Vuonna 2019 voimaan tullutta elintarvikemarkkinalakia uudistetaan, jotta se täyttäisi EU:n UTP-direktiivin edellyttämät vähimmäisehdot. Vähimmäisehtoja on sovellettava kaikissa jäsenmaissa 2021 marraskuun alusta alkaen. Hallitukselta 29.10.2020 eduskunnan käsittelyyn lähtenyt esitys tuo direktiivissä esitetyt hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, niiden noudattamisen valvonnan ja kieltojen rikkomuksen seuraamukset osaksi kansallista elintarvikemarkkinalakia. Hyväksytty lakiehdotus merkitsee olennaista harppausta kohti EU-tasolla harmonisoitua elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Lain uudistaminen tulee tarpeeseen, jotta elintarvikeketjun kauppatapojen yhteiset pelisäännöt selkeytyvät. Lakiuudistuksella pyritään parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvaamaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoilla heikommassa asemassa olevan osapuolen asemaa vahvemmalta toimijalta. Tasapainoiset elintarvikemarkkinat ovat kaikkien etu.

Lain tultua voimaan kiellettyjä menettelyjä ovat liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laiton käyttö. Muutokset sisältävät myös kieltoja, jotka ovat kiellettyjä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Tällaisia ovat esimerkiksi ostettujen tuotteiden palauttamiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.

Elintarvikemarkkinalain soveltamisala on direktiiviä yksinkertaisempi, sillä kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Uusi laki mahdollistaa elintarvikeketjun toimijoiden välisen luottamuksen lisääntymisen ja vähentää pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä. Elintarvikeketjun toimijoiden välisiä suhteita edistävä lakiehdotus voi myös parantaa kuluttajien asemaa sekä helpottaa uusien toimijoiden tuloa alalle.

Julkisuudessa esillä on ollut etenkin liikesalaisuuksien laiton käyttö. Liikesalaisuuksien laittomaan käyttöön liittyy muun muassa se, että suosituista tuotteista ei voida tehdä halvempia kopioita ilman lupaa. Luottamuksellisia tietoja suojataan jo nyt liikesalaisuuslailla, ja elintarvikemarkkinalaissa esitetyt määräykset liikesalaisuuksien suojaamisesta perustuvat tähän lakiin. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella ei siis kielletä kaupan private label –tuotteita. Uudistuksella parannetaan valvontaa ja valtuutetun mahdollisuuksia puuttua kiellettyihin kauppatapoihin, joista yksi on liikesalaisalaisuuksien oikeudeton käyttö.

Valvovana viranomaisena toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvän huomautuksen, julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä. Toimivaltuuksien laajenemisella sekä olennaisesti vahvistuvalla seuraamusjärjestelmällä voidaan nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus kiellettyjen kauppatapojen käytäntöjen ilmenemiseen. Uudet toimivaltuudet vahvistavat valtuutetun asemaa, nopeuttavat ja selkeyttävät oikeudellista prosessia sekä elintarvikemarkkinoiden yhteisiä pelisääntöjä.

Uudistettu elintarvikemarkkinalaki mahdollistaa alan keskustelukulttuurin edistämisen. Valvovan viranomaisen aktiivinen jalkautuminen toimijoiden pariin myös madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä valtuutettuun. Positiivista onkin alan toimijoiden lisääntynyt, oma-aloitteinen ja suora yhteydenotto valtuutettuun.