Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivalta ja tehtävät

16.12.2020

Elintarvikemarkkinalaki ja EU:n UTP-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on herättänyt vilkasta keskustelua viime aikoina. Keskusteluissa ovat nousseet esille myös kysymykset elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuuksista ja tehtävistä. Valtuutetun toimivaltuudet perustuvat elintarvikemarkkinalakiin, jossa säännellään myös valtuutetun tehtävistä. Laki on tullut voimaan 1.1.2019. Toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton elintarvikemarkkinavaltuutettu on aloittanut tehtävässään 1.9.2019.

Voimassa olevan elintarvikemarkkinalain ja sen muutosta koskevan lakiehdotuksen lähtökohtana on vapaaehtoinen lainvastaisesta toiminnasta luopuminen ja riitojen ratkaiseminen valtuutetun edistämin neuvotteluin. Mikäli neuvottelut ja osapuolten välinen riidanratkaisu eivät tuota tulosta, valtuutettu voi toimia lain tarjoaman seuraamusvalikoiman puitteissa. Kaikki valtuutetun tutkinnat eivät automaattisesti johda seuraamuksiin. Valtuutetun toimet eivät aina näy julkisesti. Tätä voidaan pitää osoituksena elintarvikemarkkinalain säännösten noudattamisesta sekä vapaaehtoisten riitojen ratkaisun ja valtuutetun neuvotteluroolin toteutumisesta.

Elintarvikemarkkinalain mukaan valtuutetun tehtävänä on valvoa laissa säädettyjen kieltojen ja sopimusten vähimmäissisältövaatimusten noudattamista. Lain valmistelussa esiintyneisiin asioihin viitaten on tärkeä huomata, että valtuutetun tehtävänä ei ole varmistaa elinkeinonharjoittajien kohtuullista toimeentuloa eikä toimia hintasääntelyviranomaisena. Valtuutettu voi toimivaltansa rajoissa tutkia hinnan määräytymisperusteiden kohtuullisuutta, muttei määrätä suoritusten hintoja tai määritellä sopimuksen vastikkeen määrän kohtuullisuutta.

Elintarvikeketjun epätasaisen neuvotteluvoiman jakautumiseen elintarvikeketjussa on kiinnitetty huomiota Euroopan unionissa jo 2000-luvun alusta lähtien. Kuten myös viimeisimmässä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoiteohjelmassa. EU:n UTP-direktiivissä kiellettyjen hyvien liiketapojen vastaisten menettelyjen valvonta on direktiivin tavoitteiden lisäksi omiaan toteuttamaan myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistukselle asetettuja taloudellisen ulottuvuuden tavoitteita. Elintarvikemarkkinalain sääntöjen valvonnalla voidaan näin ollen nähdä olevan ainakin välillinen vaikutus elintarvikeketjussa heikommassa asemassa olevien kilpailukyvyn ja osapuolten välisen luottamuksen parantumiseen. Elintarvikemarkkinalain positiiviset vaikutukset ilmenevät siten ennen kaikkea yhteisen säännöskehikon noudattamisen kautta, mitä elintarvikemarkkinavaltuutettu toimivaltaisena viranomaisena valvoo.

Euroopan unionin tasolla tehtyjen selvitysten pohjalta Euroopan komissio päätyi vuonna 2018 antamaan direktiivin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa (UTP-direktiivi). Direktiivin kansallinen täytäntöönpano muuttaa elintarvikemarkkinalakia merkittävästi. Samalla se merkitsee myös valtuutetun toimivallan kasvamista huomattavasti. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano tarkoittaa tiukennuksia direktiivin vähimmäistasoon verrattuna, minkä lisäksi lainsäätäjän tavoitteena on ollut yksinkertaistaa lain soveltamisalaa direktiiviin nähden. Valtuutetun kohdalla elintarvikemarkkinalain muutos tarkoittaa käytännössä valvottavien asioiden määrän olennaista lisääntymistä sekä nykyistä laajempaa seuraamusvalikoimaa, jolla voidaan puuttua hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin.

Kauppatapadirektiivin tavoitteena on elintarvikeketjun epätasaisesta neuvotteluvoimasta johtuvien tiettyjen hyvän kauppatavan vastaisten menettelyjen kieltäminen ja suojelun vähimmäistason yhtenäistäminen Euroopan unionissa. Voimassa olevan elintarvikemarkkinalain tavoitteena on ollut parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta sekä turvata elintarvikeketjussa heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Nykyisen elintarvikemarkkinalain säädökset heikommassa asemassa olevien suojelutoimista eivät kuitenkaan ole katsottu riittävän täyttämään direktiiviin perustuvia suojelun vähimmäistavoitteita. Tämä lienee syy elintarvikemarkkinalain muutokselle.

Kotimainen elintarvikeketju on monimuotoinen ja se muodostuu useista eri kokoisista toimijoista. Elintarvikemarkkinoiden toimintaympäristö yhdistettynä epätasaisesti jakautuneeseen neuvotteluvoimaan asettaa elintarvikeketjun toimijoille ja ketjun toimintaa valvoville viranomaisille omat haasteensa. Hyvän kauppatavan mukaisia käytäntöjä noudattamalla voidaan pyrkiä parantamaan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja osapuolten välistä luottamusta. Samalla on mahdollista luoda reilu toimintaympäristö kaikille elintarvikeketjun toimijoille.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston verkkosivuille päivitetään ajankohtaista tietoa valtuutetun toiminnasta. Sivuilta löytyy myös runsaasti hyödyllistä tietoa elintarvikemarkkinoita koskevasta sääntelystä. Valtuutetun toimintaa on mahdollista seurata myös elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston sosiaalisen median välityksellä sekä tilaamalla uutiskirjeen.