Elintarvikemarkkinalaki tunnetaan melko laajalti – sen tulevaa muutosta ei tunneta yhtä hyvin

7.6.2021

Elintarvikemarkkinalain muutos vahvistettiin tammikuun lopussa. Lain muutos oli tarpeen, sillä kansallinen lainsäädäntö tuli saattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston kauppatapadirektiivin eli niin sanotun UTP-direktiivin (Unfair Trading Practices) mukaiseksi. Direktiivin tavoitteena on yhtenäistää hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen sääntelyä EU:n jäsenvaltioissa. Muutettua elintarvikemarkkinalakia sovelletaan 1.11.2021 lähtien.

Lain keskeinen muutos on UTP-direktiivissä määriteltyjen yksityiskohtaisten kauppatapoja koskevien kieltojen sisällyttäminen osaksi elintarvikemarkkinalakia. Myös lain soveltamisalaa koskevat säännökset täsmentyivät lakimuutoksen yhteydessä. Koska lain uudet säännökset ovat merkittävästi aiempia yksityiskohtaisempia, elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto päätti toteuttaa alan toimijoiden keskuudessa kyselyn. Kyselyllä selvitettiin mitkä muutetun lain kohdat koetaan elintarvikeketjussa epäselvimmiksi. Kyselyn tulosten avulla elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto saa tietoa siitä, mistä asioista elintarvikeketjun toimijat kaipaavat lisätietoa. Tätä tietoa hyödynnetään, kun valtuutettu kohdentaa ohjeistustaan ja neuvontaansa.

Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2021 ja siihen kutsuttiin vastaamaan elintarvikeketjun eri toimijoiden edustajia. Kyselyyn lähetettiin kohdennettuja kutsuja yhteistyössä valtuutetun sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät välittivät kutsuja kyselyyn omille jäsenilleen. Lisäksi kyselyn kutsua jaettiin yleisesti sosiaalisessa mediassa. Vastauksia kyselyyn kertyi lähes pari sataa. Eniten vastauksia tuli päivittäistavarakaupan, alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden edustajilta. Kyselyssä keskityttiin lain tunnettuuden ja ymmärrettävyyden selvittämiseen. Lisäksi kysyttiin epäreilujen kauppatapojen ilmenemiseen liittyviä kysymyksiä.

Kaksi kolmesta vastaajasta tiesi, että Suomessa on ollut vuoden 2019 alusta alkaen voimassa elintarvikemarkkinalaki. Lain tuleva uudistus tunnettiin selvästi heikommin vastaajien keskuudessa, sillä siitä tiesi vain noin 39 prosenttia vastaajista. Kaupan edustajat ovat kyselyn mukaan muita vastaajia paremmin tietoisia laista ja sen muutoksesta. Teollisuuden edustajat ja maataloustuottajat tietävät usein, että laki on olemassa. Heidän, erityisesti tuottajien, parissa uudistus kuitenkin tunnetaan selvästi huonommin. Uudistuksen yhteydessä lain piiriin tulevat alat, eli majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä julkinen sektori, ovat selvästi muita heikommin tietoisia elintarvikemarkkinalaista ja sen uudistuksesta.

Kyselyssä kysyttiin myös, kuinka hyvin toimijat tuntevat elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin he tuntevat lainsäädännön asteikolla, jolla 1 tarkoitti, että vastaaja ei tunne kyseessä olevaa lakia ollenkaan ja 5 tarkoitti, että vastaaja tuntee lain erittäin hyvin. Vastaajat eivät kokeneet tuntevansa lainsäädäntöä kovin hyvin. Parhaiten tunnettiin vuonna 2019 voimaan tullut elintarvikemarkkinalaki, joka sai arviokseen 2,3. UTP-direktiivi tunnettiin hieman paremmin kuin marraskuussa voimaan tuleva uudistettu elintarvikemarkkinalaki. Erot olivat kuitenkin varsin pieniä, sillä niiden arviot olivat vastaavasti 2,1 ja 1,9. Kaupan ja teollisuuden edustajat kokevat tuntevansa lain paremmin kuin muut ryhmät. Mikään ryhmä ei kuitenkaan koe tuntevansa lakia keskimäärin hyvin, saati erinomaisesti.

Kuinka hyvin tunnet vuonna 2019 voimaan tulleen elintarvikemarkkinalain, UTP-direktiivin ja marraskuusta 2021 alkaen sovellettavan elintarvikemarkkinalain? (1=en lainkaan, …, 5=erittäin hyvin)

Muuttuneen lain säännöksiin kaipasivat eniten selvennystä maataloustuottajat ja vähiten päivittäistavarakaupassa työskentelevät. Erilaisiin maksuaikoja koskeviin säännöksiin kaivattiin selvennystä usein. Vastaajia mietityttivät erityisesti maksuajat koskien jaksotettuja tilityksiä. Lisäksi varsinkin maataloustuottajat kaipasivat lisätietoa epäsäännöllisiin toimituksiin liittyvistä maksuaikasäännöksistä.

Säännöllisten toimitusten määritelmä koettiin epäselväksi erityisesti maatalouden ja teollisuuden parissa työskentelevien keskuudessa. Erityisesti päivittäistavarakaupan toimijat kaipasivat selvennystä siihen, minkä maan säännöksiä sovelletaan, jos kauppaa käydään muissa EU-maissa sijaitsevien toimijoiden kanssa. Myös lain soveltamisalaa koskevat säännökset koettiin jossain määrin epäselviksi. Lisäksi liikesalaisuuksia koskevien asioiden mahdollinen saattaminen elintarvikemarkkinavaltuutetun tutkittavaksi oli keskimääräistä useampien mielestä epäselvää.

Kyselyssä selvitettiin myös, miten yleisesti epäreiluja kauppatapoja esiintyy. Vastausten perusteella selvästi yleisin ja merkittävin ongelma liittyy sopimusten yksipuolisiin muutoksiin. Myös tilausten peruutuksiin ja palautuksiin sekä maksuaikoihin liittyi ongelmia tavanomaista useammin. Maksuaikojen ja sopimusten yksipuolisten muutosten merkitystä korostaa se, että niihin liittyvät ongelmat koetaan erityisen usein merkittäviksi.