Hyvän kauppatavan arvioinnista

14.9.2021

Hyvästä kauppatavasta on olemassa erilaisia käsityksiä ja sen toteutumista arvioidaan eri tavoin. Hyvän kauppatavan tulkinta voi myös muuttua yhteiskunnallisten olosuhteiden ja arvostusten muuttuessa.

Kari Hopun* kirjoittamassa, tänään ilmestyneessä artikkelissa (Liikejuridiikka 2/2021) selvitetään hyvän kauppatavan käsitettä ja periaatteita. Julkaisu auttaa ymmärtämään miten ja kenen näkökulmasta hyvää kauppatapaa arvioidaan.

Lisäksi artikkelissa käydään läpi hyvää liiketapaa koskevia säännöksiä. Myös elintarvikemarkkinalaissa viitataan osaan näistä säännöksistä.

Artikkeli on ajankohtainen, sillä elintarvikemarkkinalain muutos tulee voimaan 1.11.2021, ja lain muutoksella on vaikutus elintarvikeketjua koskevan hyvän kauppatavan arviointiin. Lakimuutoksen taustalla on EU:n direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä (2019/633), joka hyväksyttiin huhtikuussa 2019. Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävänä on muun muassa valvoa elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

Artikkelia kannattaa myös hyödyntää, jos haluaa ymmärtää laajemmin elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan roolia elintarvikeketjun itsesääntelyelimenä sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia elintarvikemarkkinalain valvojana. Toimielimet on perustettu vasta 2010-luvun lopussa ja elintarvikeketjun sääntelyä valotetaan artikkelissa lähihistoriasta lähtien.

Hopun artikkeli on luettavissa täältä:
Hyvä kauppatapa elintarvikeketjussa, Liikejuridiikka 2/2021

Julkaisu on maksullinen ja lukeminen vaatii rekisteröitymistä. 

*Kari Hoppu on Aalto yliopiston yritysjuridiikan professori. Hoppu toimi elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtajana 2017-2021.