Koronan vaikutukset elintarvikemarkkinoihin jäämässä selvästi pelättyä pienemmiksi

20.4.2021

Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirus levittäytyi viime keväänä globaaliksi pandemiaksi. Sen seurauksena Suomessakin heräsi huoli siitä, riittääkö ruoka ja karkaako ruuan hinta käsistä. Kun korona-aikaa on tätä kirjoitettaessa eletty jo runsas vuosi, suomalainen ruokajärjestelmä vaikuttaa olevan niin hyvin varautunut yllättäviin tilanteisiin, että koronakaan ei sekoita sitä.

Globaaleilla markkinoilla muutokset ovat olleet selvästi Suomea suurempia. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kuukausittain julkaisema maataloustuotteiden hintoja kuvaava FFPI-indeksi (FAO Food Price Index) on ollut poikkeuksellisen pitkään nousussa. Nousu on jatkunut viime vuoden kesäkuusta lähtien. FFPI-indeksi on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla kesäkuussa 2014.

Selvästi voimakkaimmin maailmalla ovat nousseet kasviöljyjen hinnat. Myös sokerin ja viljakasvien hinnat ovat nousseet selvästi. Lihan hinta on ollut viime kuukausina nousussa, mutta se on silti edelleen vuoden takaisen hintatason alapuolella. Hintoihin vaikuttavat luonnollisesti monet muutkin tekijät, ja vain osa hintojen noususta johtuu koronaviruksesta. Esimerkiksi kasviöljyjen hintaa ovat nostaneet palmuöljymarkkinoiden kiristyminen ja biopolttoainekysynnän lisääntyminen. Viljojen hintaa puolestaan on nostanut erityisesti maissin tuotantoa nopeammin lisääntynyt kulutus.

Suomessa tieto siitä, että Maailman terveysjärjestö WHO oli virallisesti julistanut koronavirusepidemian globaaliksi pandemiaksi, sai aikaan poikkeuksellisen hamstrausaallon. Jotkut tuotteet loppuivat varastoista parissa päivässä. Hamstraus kuitenkin rauhoittui muutamassa päivässä ja tehokkaasti toimiva elintarvikejärjestelmä pystyi tasaamaan kysyntäpiikin vaikutukset varsin nopeasti.

Koronaviruksen suurin vaikutus suomalaisiin ruokamarkkinoihin onkin ollut kysynnän rakenteellinen muutos. Koska ravintoloiden toimintaa on pandemian takia rajoitettu ja monet ihmiset ovat olleet etätöissä, tavanomaista suurempi osuus ruuasta on syöty kotona. Kotona syömisen lisääntyminen vaikuttaa sekä siihen, mitä tuotteita ostetaan, että siihen minkälaisia määriä ja pakkauksia ostetaan. Esimerkiksi vihanneksia on ostettu korona-aikana tavanomaista enemmän ja suurtalouspakkausten sijaan elintarvikkeita ostetaan pienemmissä pakkauksissa.

Suomessa maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat eläneet kuluvan ja viime vuoden aikana, mutta esimerkiksi viljojen hinnat ovat muuttuneet juuri siihen suuntaan, mihin niiden markkinateorian mukaan pitääkin muuttua. Siinä missä ohran ja vehnän sadot jäivät selvästi normaalista, kauraa korjattiin varsin runsas sato. Vastaavasti ohran ja vehnän hinnat ovat korkeammalla tasolla kuin viime vuonna, kun kauran tuottajahinta on selvästi viimevuotista matalammalla.

Myös kuluttajahintojen muutokset jäivät viime vuonna koronasta huolimatta varsin maltillisiksi. Tuoteryhmien välillä oli merkittäviä eroja, mutta minkään tuotteen hinta ei noussut viime vuonna poikkeuksellisen paljoa. Tänä vuonna hintojen nousutahti on hidastunut entisestään, ja monissa tuoteryhmissä hinnat ovat tänä vuonna olleet jopa hienoisessa laskussa.

Kokonaisuutena suomalaiset elintarvikemarkkinat ja niiden toimijat ovat pärjänneet korona-aikana varsin hyvin. Elintarvikemarkkinat ovat toimineet niin kuin niiden kuuluukin. Jos jonkin hyödykkeen niukkuus lisääntyy, hinnan kuuluu nousta. Ja päinvastoin. Ja juuri niin on myös käynyt.

Elintarvikemarkkinalain tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Markkinoilla esiintyvät markkinahäiriöt voivat kasvattaa riskiä, että markkinoilla heikommassa asemassa olevien toimijoiden tilanne heikentyy. Riski kasvaa sitä enemmän, mitä merkittävämpiä mahdolliset markkinahäiriöt ovat. Koronapandemia saatettiin nähdä riskitekijänä myös tässä suhteessa. Riskit eivät kuitenkaan ole toistaiseksi toteutuneet. Epäreilut kauppatavat eivät elintarvikemarkkinavaltuutetun käytössä olleiden tietojen ja havaintojen perusteella ole lisääntyneet korona-aikana, eikä korona siis ole työllistänyt elintarvikemarkkinavaltuutettua merkittävästi.