Elintarvikemarkkinavaltuutettu selvitti liha-alan alkutuotannon kauppatapoja
10.2.2025
Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toteutti syksyllä 2024 kyselyn liha-alan alkutuotannon toimijoille selvittääkseen reilujen kauppatapojen noudattamista ja elintarvikemarkkinalain vaikutusta alalla. Kyselyyn vastasi 230 liha-alan toimijaa, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia elintarvikemarkkinalain vastaista toimintaa sekä tunnistaa elintarvikeketjun hankauskohtia. Kyselyn tulosten perusteella elintarvikemarkkinavaltuutettu voi kohdentaa ohjeistustaan ja neuvontaa erityisesti liha-alan ongelmakohtiin.
Useimmin ongelmaksi liha-alan alkutuotannon kaupankäynnissä koettiin ehtojen yksipuoliset muutokset. Ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen liittyviä ongelmia voivat olla esimerkiksi toimitusmäärien tai hintojen muuttaminen yksipuolisesti. Ehtojen yksipuolisen muuttamisen koki ongelmaksi 33 prosenttia kyselyyn vastanneista. Ehtojen yksipuolisen muuttaminen oli etenkin suurempien, yli 1 miljoonan liikevaihtoa tekevien yrityksien kokema ongelma, sillä 40 prosenttia näistä yrityksistä koki ehtojen yksipuolisen muuttamisen ongelmaksi liha-alan alkutuotannossa.
Toiseksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin maksuaikoihin liittyvät ongelmat, joita oli kohdannut 10 prosenttia kyselyyn vastanneista. Alle miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset olivat kohdanneet maksuaikoihin liittyviä ongelmia hieman muita useammin. Elintarvikemarkkinalain mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksuaika on enintään 14 päivää. Ostaja ja myyjä voivat kuitenkin aina sopia, että maksuaika on tätä lyhyempi, esimerkiksi 7 päivää. Myös pidemmästä, enintään 30 tai 60 päivän maksuajasta voidaan sopia laissa säädetyin ehdoin.
Muita elintarvikemarkkinalain kieltämiä kauppatapoja oli vastausten perusteella kohdattu varsin vähän. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa ongelmia liikesalaisuuksiin ja teknisiin ohjeisiin liittyen. Samoin kuusi prosenttia oli havainnut kaupallisia kostotoimia. Vain prosentti vastaajista ilmoitti kohdanneensa kiellettyjä maksuja viimeisen 12 kuukauden aikana.
Kysely myös kartoitti elintarvikemarkkinalain tunnettuutta ja elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia. 81 prosenttia vastaajista tiesi elintarvikemarkkinalaista, mutta vain 30 prosenttia koki lain parantaneen tavarantoimittajien asemaa merkittävästi. Elintarvikemarkkinavaltuutettu tunnettiin vastaajien keskuudessa hyvin, sillä 78 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä elintarvikemarkkinavaltuutetusta.
Kyselyn tulokset antavat arvokasta tietoa elintarvikemarkkinavaltuutetulle alan toiminnasta. Seuraavaksi elintarvikemarkkinavaltuutettu aikoo kohdentaa neuvontaa ja ohjeistusta erityisesti ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen liittyen. Tavoitteena on edelleen parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa hyvien liiketapojen noudattaminen kaikilla elintarvikeketjun tasoilla. Elintarvikemarkkinavaltuutettu tehostaa myös viestintää elintarvikemarkkinoilla toimivien osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Liha-alan alkutuotannon toimijoille toteutettu kysely on osa elintarvikemarkkinavaltuutetun toteuttamaa alakohtaisten kyselyiden sarjaa. Kyselyiden sarjalla elintarvikemarkkinavaltuutettu pyrkii saamaan ajantasaista ja entistä tarkempaa tietoa elintarvikemarkkinoiden toiminnasta. Aiemmin vastaavat kyselyt on toteutettu leipomo- ja konditoria-alan toimijoille, lihateollisuuden toimijoille, hedelmä- ja marja-alan toimijoille sekä juomateollisuuden toimijoille. Kysely toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä Webpropol-alustalla 1.11.-2.12.2024. Kyselyyn vastasi 230 liha-alan alkutuotannon toimijaa.