1. Miten elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt lisäaineet on merkitty pakkaukseen?
Lisäaineet on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä ryhmänimellä ja sen lisäksi joko E-koodilla tai lisäaineen koko nimellä. Tuotteessa käytetyn lisäaineen määrää ei tarvitse pakkauksessa ilmoittaa.
2. Onko aspartaamin käyttäminen turvallista?
Aspartaami (E 951) on ollut Euroopassa käytössä yli 20 vuotta, ja EU on arvioinut sen olevan turvallinen makeutusaine. Viimeisimmän arvion on laatinut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA vuonna 2013.
3. Miksi aspartaamilla makeutetuissa juomissa on merkintä ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”?
Aspartaamista muodostuu ihmisen elimistössä fenyylialaniinia, ja kyseinen merkintä on varoituksena erittäin harvinaista PKU-tautia eli fenyyliketonuriaa sairastaville. Heidän on noudatettava tarkkaa ruokavaliota, josta on poistettu muun muassa fenyylialaniinia sisältävät elintarvikkeet.
4. Voiko odottava tai imettävä äiti syödä sukraloosilla tai aspartaamilla makeutettuja elintarvikkeita?
Ruokavirasto ei ole antanut lisäaineellisia makeutusaineita sisältävien elintarvikkeiden käyttöä koskevia suosituksia tai käytön rajoituksia millekään erityisryhmälle. Jos oman erityisen fysiologisen tilasi kuten raskauden tai sairauden vuoksi haluat tietoa mahdollisista käytön rajoituksista, kysy asiasta omasta terveydenhuollostasi.
5. Voiko natriumglutamaatti aiheuttaa allergiareaktion?
Glutamiinihappo (E 620) ja sen suolat eli glutamaatit (E 621 – E 625) ovat arominvahventeita. Ne eivät ole varsinaisesti allergeeneja, mutta allergian tyyppisiä reaktioita on todettu. Ne on yhdistetty niin sanottuun ”kiinalaisen ravintolan oireyhtymään”, jonka oireina on ollut esimerkiksi päänsärkyä, hikoilua, pahoinvointia, kasvojen punoitusta ja kutinaa. Tieteellisesti tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole todistettu.
Glutamiinihappoa ja glutamaatteja saa käyttää elintarvikkeissa yleisesti lukuun ottamatta lastenruokia ja käsittelemättömiä peruselintarvikkeita. Ne ovat yleisiä esimerkiksi leikkeleissä ja erilaisissa maustamisvalmisteissa. Niitä esiintyy myös luontaisesti joissakin elintarvikkeissa, esimerkiksi tomaatissa, soijassa ja juustossa.
6. Voiko ihminen olla yliherkkä jollekin lisäaineelle?
Eräät lisäaineet saattavat aiheuttaa joillekin ihmisille yliherkkyysoireita. Lisäaineyliherkkyys on kuitenkin hyvin yksilöllistä sekä myös harvinaista verrattuna yleisimpiin ruoka-aineallergioihin, kuten kala-, pähkinä-, maito- tai vilja-allergioihin.
Säilöntäaineina käytettävät rikkidioksidi ja sulfiitit (E 220-E 228)ovat astmaatikoille hankalia aineita, koska ne voivat pahentaa kroonista astmaa.
Väriaineena käytettävä karmiini (kokkiniili, karmiinihappo, E 120) voi aiheuttaa tälle herkistyneille nopeita allergiareaktioita, jopa anafylaktisia reaktioita. Emulgointiaineena käytettävä lesitiini (E 322) saattaa aiheuttaa allergiareaktioita kananmuna- ja soija-allergisille. Säilöntäaineena käytettävä lysotsyymi voi aiheuttaa allergiareaktioita kananmuna-allergikoille.
Jos tiedät olevasi yliherkkä jollekin lisäaineelle, sinun kannattaa välttää elintarvikkeita, joissa tätä lisäainetta on käytetty. Elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt lisäaineet ilmoitetaan pakkauksen ainesosaluettelossa ryhmänimellä ja omalla nimellä tai E-numerolla.
7. Saako atsovärejä käyttää Suomessa?
Atsovärien käyttö on sallittua lukuun ottamatta väriainetta E 128 eli Punainen 2G, jonka käyttö kiellettiin vuonna 2007.