Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä on ollut Euroopan yhteisön laajuisena voimassa vuodesta 1993. Järjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä. Samalla tuotteelle on mahdollista saada nimisuojan avulla lisäarvoa. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan ja ne ovat eri tuottajilla olennaisilta osin samanlaiset.
Nimisuojaus (nimen rekisteröinti) koskee yleensä tuotteita, joita on valmistettu tai tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai valmistusmenetelmällä useamman sukupolven ajan tai jotka ovat valmistusmenetelmiensä tai ainesosiensa osalta muista vastaavista tuotteista poikkeavia.
Suojausta voi hakea ainoastaan useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö tai organisaatio. Yksittäinen tuottaja ei voi hakea tuotteelleen suojaa paitsi poikkeustapauksissa.
Nimen rekisteröinti on kaksivaiheinen prosessi, joka koostuu kansallisesta käsittelystä ja käsittelystä yhteisötasolla. Hakemus tehdään Ruokavirastolle, joka vastaa hakemuksen kansallisesta arvioinnista ja päätöksen tekemisestä nimisuojan myöntämiseksi. Tämän jälkeen Ruokavirasto toimittaa hakemuksen komissioon, joka vastaa arvioinnin järjestämisestä EU-tasolla sekä sen jälkeen mahdollisesta nimen varsinaisesta rekisteröinnistä.
Nimisuojauksen on saanut tähän mennessä EU:n alueella lähes 1 500 tuotetta. Suojatuista tuotteista suurimman ryhmän muodostavat juustot, seuraavaksi suurimpina ryhminä ovat hedelmät ja vihannekset, liha ja lihajalosteet sekä oliiviöljyt. Osa suojatuista nimistä on tunnettuja vain kansallisesti, osa tunnetaan eri puolilla maailmaa. Kaikki ovat kuitenkin vähintään omalla alueellaan maineikkaita ja tärkeitä tuotteita. Eniten suojattuja tuotteita on Ranskassa ja Italiassa. Seuraavina tulevat Portugal, Espanja ja Kreikka. Kaikilla näillä mailla on pitkät perinteet paikallisten elintarvikkeidensa kansallisesta suojauksesta jo ennen EU:n nimisuojajärjestelmien voimaantuloa.
Suojattuja nimiä ei saa käyttää kuin niillä edellytyksillä, jotka on esitetty nimisuojattujen tuotteiden rekisteröintihakemuksessa. Komissio tiivistää hyväksytyn hakemuksen niin sanotuksi tuote-eritelmäksi.
Nimisuojasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1143.