Elintarvikkeiden PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia aletaan tutkia Suomessa enemmän

11. tammikuuta 2023

Tiedotetta päivitetty 19.1.2023: Lisätty tieto yhteystyöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa näytteiden analysoinnissa.

Euroopan komissio asetti PFAS-yhdisteille eli perfluoratuille alkyyliyhdisteille enimmäismäärät elintarvikkeissa 1.1.2023 lähtien. Suomalaisista elintarvikkeista näitä yhdisteitä on tutkittu kaloja lukuun ottamatta vasta vähän. Ruokavirasto lisää PFAS-yhdisteiden tutkimusmääriä vierasaineiden valvontaohjelmassaan vuonna 2023, koska kohonneita pitoisuuksia elintarvikkeissa on havaittu jonkin verran Suomessakin.

PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Yhdisteitä on käytetty esimerkiksi kosmetiikassa, sisustustekstiileissä, paistinpannuissa ja elintarvikepakkausmateriaaleissa. Yhdisteiden käyttöä on nykyisin rajoitettu, mutta niiden pysyvyyden vuoksi PFAS-yhdisteitä löytyy edelleen elintarvikkeista.  PFAS-yhdisteillä on osoitettu olevan immuunipuolustusta heikentäviä vaikutuksia.

Kalojen PFAS-yhdisteiden pitoisuudet Suomessa ovat olleet pääosin selvästi alle nyt voimaan tulleiden enimmäismäärien. Parhaillaan käynnissä olevassa EU Kalat IV -hankkeessa selvitetään Itämeren kalojen ja järvikalojen PFAS-pitoisuuksia. Muista elintarvikkeista PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on tutkittu toistaiseksi vasta vähän. Maidossa, lihoissa (nauta, sika, broileri), sianrasvassa ja ulkokanojen munissa pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajojen Suomessa.

Osassa kotimaisia luomukananmunia on havaittu kohonneita PFAS-pitoisuuksia.  Muutamassa näytteessä pitoisuudet ovat myös ylittäneet nyt asetetut enimmäismäärät. Merkittävin tekijä kohonneisiin luomukananmunien PFAS-pitoisuuksiin on kanojen ruokinnassa käytettävä luonnonkalasta valmistettu kalajauho. Kalajauholla on luomukanojen ravitsemuksessa keskeinen merkitys, koska tasapainoisen aminohappokoostumuksen saavuttamiseksi munivien kanojen rehuun on luomutuotannossa lisätty luonnonkalasta valmistettua kalajauhoa.

Ruokavirasto on informoinut rehualan toimijoita ja Siipikarjaliitto ry:n kautta kananmunantuottajia luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttöön liittyvästä PFAS-yhdisteiden jäämien riskistä sekä ohjeistanut, että jatkossa luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttömäärää luomutuotannossa on merkittävästi vähennettävä. Lisäksi on pyrittävä käyttämään sellaisia kalajauhoeriä, joissa PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat mahdollisimman pieniä.

Rehustukseen liittyviä hallintatoimia vaikeuttaa se, ettei kalajauholle tai muillekaan rehuille ole vielä EU:ssa asetettu PFAS-yhdisteiden jäämien enimmäispitoisuuksia. Nyt voimaan tulleiden elintarvikkeiden PFAS-rajojen myötä on ensiarvoisen tärkeää, että kananmunantuotannossa jatkossa huomioidaan luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttöön liittyvä PFAS-yhdisteiden jäämien riski.

Vuoden 2023 alussa käynnistyneessä Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmassa tutkitaan PFAS-yhdisteitä säännöllisesti eri elintarvikkeissa. Ruokaviraston yhteistyökumppanina elintarvikenäytteiden analysoinnissa toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Elintarvike-erät, joissa havaitaan enimmäismäärän ylittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä, poistetaan markkinoilta.

Euroopan komission asetuksessa (EU) 2022/2388 on asetettu enimmäismäärät PFAS-yhdisteiden osalta munille, kalastustuotteille ja simpukoille, naudan, sian, siipikarjan, lampaan ja riistaeläinten lihalle ja muille syötäville osille.

Lisätietoja

Lisätietoa

PFAS-yhdisteet elintarvikkeissa:

  • erityisasiantuntija Kaisa Kukkonen, p. 029 520 4497
  • jaostopäällikkö Sari Sippola, p. 029 520 5008

EU-Kalat IV-hanke sekä PFAS-yhdisteiden riskinarviointi:

  • tutkimusprofessori Johanna Suomi, p. 029 520 5034

PFAS-yhdisteet rehuissa:

  • erityisasiantuntija Nora Mäntysaari, p. 029 520 4589
  • jaostopäällikkö Hanna Laatio, p. 029 520 4533

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi