Uusimpien tutkimusten mukaan suomalaisten luomukananmunien PFAS-pitoisuudet ovat merkittävästi laskeneet kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä. Kaikki tutkitut luomukananmunanäytteet olivat määräystenmukaisia. Ruokaviraston yhteistyökumppanina elintarvikenäytteiden analysoinnissa on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Aiemmin osassa luomukananmunia havaittiin kohonneita pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Syynä kohonneisiin pitoisuuksiin oli kanojen ruokinnassa käytetty luonnonkalasta valmistettu kalajauho. Ruokavirasto edellytti, että luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttömäärää luomutuotannossa oli merkittävästi vähennettävä.
Uusien tutkimusten perusteella kanojen ruokintaan tehdyt muutokset ovat olleet tehokkaita ja luomumunien PFAS-pitoisuudet ovat laskeneet pieniksi. Kaikki alkuvuodesta 2024 analysoidut luomumunanäytteet ovat olleet määräystenmukaisia. Analyyseissä on ollut mukana luomumunia kymmeneltä eri tuottajalta. Mukana on ollut sekä niiden tuottajien munia, joissa havaittiin aiemmin kohonneita PFAS-pitoisuuksia, että niiden tuottajien munia, joita ei ollut vielä aikaisemmin analysoitu. Tutkimuksia tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina, sillä kananmunat ovat yhtenä valvottavana ryhmänä Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmassa, joka on käynnistynyt 1.1.2023.
Ruokavirasto edellytti tammikuussa 2023 koko luomukananmunien tuotantoketjua tekemään toimenpiteitä kohonneiden PFAS-pitoisuuksien vuoksi. Luomukananmunien PFAS-pitoisuuksien laskeminen on osoitus siitä, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet riittäviä. Kalastusta on suunnattu vähemmän PFAS-yhdisteitä sisältäviin kalalajeihin ja kalastusalueisiin. Kalajauhoa valmistavat ja käyttävät rehuyritykset ovat tutkineet kalajauhoeriä, lisäksi rehuseoksia valmistavat yritykset ovat vähentäneet kalajauhon määrää rehuissa. Luomukanojen ruokintaan on valittu mahdollisimman vähän PFAS-yhdisteitä sisältäviä kalajauhoeriä. Luomukananmunatiloilla kalajauhon käyttöä on vähennetty. Kalajauholla on luomukanojen ravitsemuksessa keskeinen merkitys ja sen käyttöä ei ole kokonaan kehotettu lopettamaan.
Lattia-, virikehäkki- ja ulkokanojen ruokinnassa käytetään tasapainoisen aminohappokoostumuksen saavuttamiseksi lisäaineina hyväksyttyjä aminohappoja. Näiden tuotantosuuntien kananmunissa PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet jo aikaisemmin erittäin pieniä tai niitä ei ole havaittu lainkaan.
PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Yhdisteitä on käytetty esimerkiksi kosmetiikassa, sisustustekstiileissä, paistinpannuissa ja elintarvikepakkausmateriaaleissa. Yhdisteiden käyttöä on nykyisin rajoitettu, mutta niiden pysyvyyden vuoksi PFAS-yhdisteitä löytyy edelleen elintarvikkeista. PFAS-yhdisteillä on osoitettu olevan immuunipuolustusta heikentäviä vaikutuksia. Euroopan komission asetuksessa (EU) 2023/915 on asetettu enimmäismäärät PFAS-yhdisteiden osalta munille, kalastustuotteille ja simpukoille, naudan, sian, siipikarjan, lampaan ja riistaeläinten lihalle ja muille syötäville osille.
Lisätietoja
- Ruokaviraston tiedote 11.1.2023: Elintarvikkeiden PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia aletaan tutkia Suomessa enemmän
- Komission asetus (EU) 2023/915 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismääristä
- Vierasaineiden riskiprofiili – kansallinen näkökulma
- Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: PFAS-yhdisteet
PFAS-yhdisteet elintarvikkeissa:
- erityisasiantuntija Kaisa Kukkonen, p. 029 520 4497
- jaostopäällikkö Sari Sippola, p. 029 520 5008
PFAS-yhdisteiden riskinarviointi:
- tutkimusprofessori Johanna Suomi, p. 029 520 5034
PFAS-yhdisteet rehuissa:
- erityisasiantuntija Nora Mäntysaari, p. 029 520 4589
- jaostopäällikkö Hanna Laatio, p. 029 520 4533
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi