Vuosittaista maailman elintarviketurvallisuuspäivää vietetään 7. kesäkuuta. Tänä vuonna teemapäivänä korostetaan valmiutta elintarviketurvallisuuden poikkeamiin ja häiriöihin sloganilla Prepare for the unexpected (suom. valmistaudu odottamattomaan). Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n teemapäivä järjestetään nyt kuudetta kertaa.
WHO:n mukaan joka kymmenes sairastuu vuosittain elintarvikkeista johtuvista syistä. Määrä on maailman väkilukuun suhteutettuna melkoinen, mikä helposti unohtuu korkean elintason maissa, joissa hyvä elintarviketurvallisuuden taso otetaan usein annettuna.
Suomessa elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin vuosina 2020–2022 sairastuneen yhteensä 2 543 ja talousveden välityksellä 58 henkilöä. Elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 135 ja yleisimmin se sai alkunsa ruokailusta kodin ulkopuolella. Suomen korkea elintarviketurvallisuustaso on pitkällisen työn tulosta ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvia toimenpiteitä kaikilta ruokaketjun toimijoilta – niin tuottajilta, elinkeinolta kuin viranomaisilta, mutta myös kuluttajilta.
Ruokavirasto johtaa ja kehittää elintarvikevalvontaa koko Suomen alueella. Elintarvikkeita valvoo usea viranomainen ja useimmiten kunnat tekevät suurimman osan elintarvikevalvonnasta. Elintarvikevalvonta varmistaa, että elintarvikkeet ovat turvallisia ja niistä annettavat tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan ja että toiminta, tuotteet sekä tuotteista annettavat tiedot täyttävät elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Elintarvikealan yritykset vastaavat omavalvonnallaan, että niiden toiminta ja elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
Ruokaturvallisuus perustuu tieteeseen
Euroopan elintarviketurvallisuusjärjestelmien vahvuus perustuu EU:n ja kansallisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Esimerkkinä tästä on elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASFF, jonka kansallisena yhteispisteenä Ruokavirasto toimii. Tieteeseen perustuvilla EU:n säännöksillä varmistetaan mm., että elintarvikkeiden koostumus pysyy samana ja ettei makuun tai hajuun tule ikäviä muutoksia pakkausmateriaalin vuoksi. Uuselintarvikkeiden turvallisuus arvioidaan niin ikään tieteeseen perustuvilla turvallisuusarvioinneilla.
Akuuttien poikkeamien ja sairastumisten lisäksi elintarviketurvallisuus tarkoittaa myös pitkäaikaisvaikutusten ja kemiallisten riskien hallintaa. Ruokaviraston riskinarviointi tuottaa uutta tietoa ruoan riskeistä Suomen tarpeisiin, jotta elintarviketurvallisuuden valvontaa osattaisiin kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti.
Kuluttajien omat valinnat ovat osa elintarviketurvallisuutta, mihin myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n Safe2Eat-kampanja kannustaa. Esim. huolellinen käsienpesu ja elintarvikkeiden lämpötiloista ja säilytysajoista huolehtiminen ovat tärkeimmät keinot ehkäistä ruokamyrkytyksiä.
Lue lisää:
Maailman elintarviketurvallisuuspäivä (WHO:n nettisivut)
Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 (pdf)
Ruokamyrkytysepidemiat Suomessa
Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2020–2022 (pdf)