Tulli valvoo tuoreiden marjojen laatua ja alkuperämerkintöjä maahantuonnin yhteydessä. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat marjojen myyntiä ja marjoista annettavien tietojen oikeellisuutta maahantuontivaiheen jälkeen omilla toiminta-alueillaan. Pääsääntöisesti Suomeen tuotavien tuoreiden marjojen alkuperämerkinnät ovat vaatimustenmukaiset. Elintarvikevalvonnassa on kuitenkin vuosittain noussut esille epäilyjä marjojen alkuperän väärentämistä vähittäismyyntivaiheessa
Ilmiön selvittämiseksi Ruokavirasto, Tulli ja kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tekivät yhdessä tehovalvontaa tuoreiden marjojen maahantuontiin ja myyntiin liittyen kesällä 2022. Valvontaan kuului koko tuonti- ja myyntiketjun valvonta alkaen tavaroiden rajanylityksestä niiden myyntiin kuluttajille.
Tehovalvonta-ajanjakson aikana kerättiin tehostetusti tietoa satamaan saapuvista marjaeristä. Tulli vastasi ajoneuvojen ja marjakuormien tarkastuksista satamassa.
– Analysoimme ja toimitimme tarvittavat havainnot marjaeristä kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille, jotka tekivät tarkastuksia marjojen myyntipaikoilla omilla valvonta-alueillaan. Tehovalvonnan yhteydessä havaitsimme myös muita kuin marjoihin liittyviä elintarvikkeiden maahantuontitapauksia, jotka eivät täyttäneet lainsäädännön vaatimuksia. Kuljetukset saatiin tehokkaasti ja nopeasti koko valvontaketjun seurantaan ja tarkastukseen sekä tarvittaessa estettyä niiden pääsy markkinoille, sanoo Tullilaboratorion johtaja Pirjo Sainio.
Ruokavirasto koordinoi kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa tarkastuksia ja näytteenottoa kunnissa. Myyntipisteiden tarkastuksilla tarkastettiin erityisesti sitä, olivatko myytävistä marjoista myyntihetkellä kuluttajalle annettavat tiedot lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Tuoreista marjoista tulee aina ilmoittaa alkuperämaa eli maa, jossa marjat on viljelty. Pakkauksissa myytävissä marjoissa täytyy ilmoittaa myös pakkaajan tiedot eli vähintään pakkaajan nimi ja fyysinen osoite. Jos marjojen alkuperän oikeellisuutta epäiltiin, marjaerän alkuperän varmistamiseen käytettiin tarvittaessa marjojen isotooppitutkimusta. Sen tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä marjojen maantieteellisestä kasvupaikasta. Isotooppianalyyseistä vastasi Ruokaviraston laboratorio.
Kuva 1. Myynnissä olevien mansikoiden tiedoista puuttuu alkuperämaamerkintä.
– Muutamissa kuntien tekemissä tarkastuksissa havaittiin, että ulkomaista alkuperää olevia marjoja todellakin myytiin suomalaisena. Muuttaessaan marjojen alkuperää ja myydessään ulkomaisia marjoja suomalaisena toimija syyllistyy esimerkiksi markkinointirikokseen tai terveysrikokseen. Myymällä markkinahinnaltaan halvempia ulkomaisia marjoja kotimaisina toimija saa myös merkittävää taloudellista hyötyä verrattuna oikein toimiviin kilpaileviin toimijoihin, sanoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta.
-Pilotti oli minusta erittäin hyvä ja koen erittäin tärkeäksi marjojen alkuperävalvonnan. Viranomaisyhteistyö on erittäin tärkeää, koska tällöin valvontaa pystytään varmemmin kohdistamaan oikealle toimijalle oikeaan aikaan. Vaikka toimija vastaa aina myymistään tuotteista ja harjoittamastaan markkinoinnista, niin peräänkuuluttaisin myös kuluttajilta rohkeutta tiedustella tuotteen alkuperää ostohetkellä. Toivottavasti yhteistyömme Tullin kanssa jatkuu hedelmällisenä projektin jälkeenkin, sanoo Tampereen ympäristöterveyden ympäristöinsinööri Kirsi Miekka.
– Tehovalvonnan perusteella todettiin, että nopea tiedonvaihto Tullin, Ruokaviraston ja kuntien valvontaviranomaisten välillä lisää merkittävästi vaikuttavuutta elintarvikepetosten torjunnassa maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä, toteavat Tullin projektipäällikkö Paula Kangas ja Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta.
Tullin, Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan yhteinen elintarvikepetosprojekti on osa harmaan talouden torjuntastrategiaa. Vuoden 2023 alkupuolella päättyvän yhteisprojektin ensisijaisena tarkoituksena on elintarvikepetosten tunnistaminen, torjunta ja paljastaminen maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä. Elintarvikepetokset ovat kansainvälinen ilmiö, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, ja arvion mukaan elintarvikepetokset aiheuttavat EU:lle vuosittain 8–12 miljardin euron kustannukset. Petokset aiheuttavat haittaa sekä lainkuuliaisille elintarvikealan toimijoille että kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle.
Lisätietoja:
Tulli
Tullilaboratorion johtaja Pirjo Sainio
projektipäällikkö Paula Kangas
yhteydenotot Tullin mediapalvelun kautta p. 0295 527 150, viestinta(at)tulli.fi
Ruokavirasto
erityisasiantuntija Satu Virtaranta, suunnittelu- ja rikostentorjuntajaosto, p. 050 518 6013, etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi
Kuntien elintarvikevalvonta
Tampereen alueellinen ympäristöterveys, ympäristöinsinööri Paula Saarijärvi, p. 050 462 0477, paula.saarijarvi(at)tampere.fi
Isotooppitutkimukset
tutkija Simo Jokinen, koostumus- ja alkuperäjaosto, p. 050 472 7874, etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi
Lisää aiheesta:
Ostajalla on oikeus saada tieto mansikoiden alkuperästä