Kansalliset laatujärjestelmät tulivat Suomessa mahdollisiksi 1.6.2013 elintarvikelain muutoksen myötä.
Elintarvikeketjun kansallisilla laatujärjestelmillä tarkoitetaan viranomaisen, Suomessa Ruokaviraston, hyväksymiä laatujärjestelmiä. Ruokavirasto hyväksyy hakemuksen kansallisesta elintarvikkeiden laatujärjestelmästä edellyttäen, että laatujärjestelmä täyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1305/2013 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukset:
a) Kansallisissa laatujärjestelmissä valmistettavien lopputuotteiden erityisyyden on johduttava maanviljelys-, maatalous-, tarhausmenetelmiä (englannin kielen termi "farming") koskevista yksityiskohtaisista velvoitteista, joiden avulla voidaan taata
- erityispiirteet, myös tuotantoprosessi, tai
- kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevassa standardissa vaaditaan.
b) Kansallisiin laatujärjestelmiin on sisällyttävä sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvoo riippumaton tarkastuselin.
c) Kaikki tuottajat/valmistajat (englannin kielen termi "producer") voivat osallistua kansallisiin laatujärjestelmiin.
d) Kansallisten laatujärjestelmien on oltava avoimia, ja niillä on varmistettava tuotteiden täydellinen jäljitettävyys.
e) Kansallisissa laatujärjestelmissä on otettava huomioon nykyiset ja ennakoidut markkinamahdollisuudet.
Kansallisen laatujärjestelmän hyväksymishakemusta Ruokavirastoon jätettäessä, tulee järjestelmän olla jo siinä vaiheessa riippumattoman tahon tarkastama.
Ruokavirasto valvoo hyväksymiensä kansallisten laatujärjestelmien hyväksymisedellytysten täyttymistä. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, mikäli edellytykset eivät enää täyty.