Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (853/2004/EU, liite III, jakso VIII) määrittelee kalastustuotteiden osalta alkutuotannon siten, että alkutuotannolla tarkoitetaan elävien kalastustuotteiden pyyntiä, viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille. Kalastustuotteisiin, jäljempänä kalat, kuuluvat muun muassa merien ja sisävesien kalat, ravut ja nahkiaiset.
Alkutuotanto kalastuksessa
- Kalan teurastus ja verenlasku
- Kalastusaluksella tai jäällä heti kalastuksen jälkeen tehty kalan perkaaminen (pään, sisälmysten ja evien poistaminen)
- Jäähdyttäminen ja kääriminen
- Ravustus ja elävien rapujen käsittely
- Peratun tai perkaamattoman kalan tai elävien rapujen kuljetus alkutuotantopaikalta ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon tai suoraan loppukuluttajalle.
Lisätietoja kalastusalusten valvonnasta
Alkutuotanto vesiviljelyssä
- Kalojen viljely, nosto ja tainnutus
- Rapujen viljely ja elävien rapujen käsittely
- Kuljetus ja varastointi vesiviljelylaitosten alueella
- Elävän tai verestetyn kalan tai elävien rapujen kuljetus ensimmäiseen määränpäänä olevaan elintarvikehuoneistoon tai suoraan loppukuluttajalle.
Alkutuotannon toimijoihin kuuluvat kaikki kalankasvattajat, jotka tuottavat kalaa elintarviketuotantoketjuun. Siten myös mäti- ja poikastuottajien harjoittama mädin tai kalanpoikasten myynti jatkokasvatukseen on alkutuotantoa. Alkutuotantoon kuuluvat myös luonnonravintolammikoissa kalaa kasvattavat tuottajat, jotka myyvät kalaa ruokakalatuottajille jatkokasvatukseen. Alkutuotannon ulkopuolelle jäävät vain vesiviljelylaitokset, jotka kasvattavat luonnonvesiin istutettavaa kalaa eli varsin pieni osa kalankasvattajista.
Alkutuotannon tuotteet
Alkutuotannon tuotteita ovat esimerkiksi jäitetty, perkaamaton kala muovisäiliöissä tai styrox-laatikoissa sekä elävät kalat tai ravut tai aluksella perattu, jäitetty kala styrox-laatikoissa. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan pakkausmateriaalien on oltava helposti puhdistettavia ja tarvittaessa helposti desinfioitavia. Styrox-laatikot eivät Ruokaviraston mukaan täytä tätä vaatimusta, joten niitä ei tulisi käyttää uudelleen.
Alkutuotantoa ei ole
- Perkaaminen, jos tämä tapahtuu muualla kuin kalastusaluksella tai jäällä heti pyytämisen jälkeen
- Fileointi, paloittelu
- Jalosteiden valmistus
- Rapujen keittäminen
- Pakastus
- Pakkaaminen
- Varastointi
Alkutuotannon toimija voi toimittaa rajattomasti alkutuotannon tuotteita kala-alan laitoksiin, tukkuliikkeisiin ja vähittäiskauppaan. Alkutuottaja voi ilman elintarvikehuoneiston rekisteröintiä tai hyväksyntää toimittaa enintään 5000 kg alkutuotannon tuotteita suoraan lopulliselle kuluttajalle (Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta 318/2021 17 §).
Kalastuspolitiikkalainsäädäntö asettaa lisäksi omat rajoituksensa: kaupallinen kalastaja voi toimittaa lopulliselle kuluttajalle alkutuotannon tuotteena merikalaa enintään 30 kg/ostos. Virkistyskalastaja ei voi myydä merikalaa lainkaan. Virkistyskalastaja saa luovuttaa lopulliselle kuluttajalle enintään 100 kg sisävesikalaa tai 300 rapua vuodessa.
Alkutuotannon tuotteiden (kalan tai rapujen) myynnin yhteydessä tulee antaa seuraavat elintarviketiedot:
- lajin kauppanimi ja lajin tieteellinen nimi
- tuotantomenetelmä (ilmaisu ”pyydetty” (merestä pyydetyt) tai ”pyydetty makeasta vedestä” tai ”viljelty”)
- pyyntialue
- merestä pyydetyistä on mainittava niiden pyyntialue,
- pääkalastusalueen nimi, esim. Luoteis-Atlantti
- jos kala on pyydetty Koillis‑Atlantilla, on ilmoitettava pääkalustusalueen sijaan suuralueen (esim. Itämeri) nimi.
- makeasta vedestä pyydetyistä on ilmoitettava sekä niiden alkuperämaa (valtio) että vesialue (joen, järven tarkkuudella)
- viljellyistä kalastustuotteista ilmoitetaan viljelymaa, jossa tuotteen loppukasvatus on tapahtunut
- merestä pyydetyistä on mainittava niiden pyyntialue,
- pyydystyyppi: luonnonvaraisen kalastustuotteen osalta on mainittava jokin seuraavista pyynnissä käytetyistä pyydysryhmistä: ”nuotat”, ”troolit”, ”verkot”, ”saartopyydykset, nostoverkot”, ”koukut, siimat”, ”laahusreet”, ”merrat ja sulkupyydykset”.
Kalastustuotteita elintarvikehuoneistoon toimitettaessa on ilmoitettava myös seuraavat tiedot: määrä, toimituspäivä sekä lähettäjän ja vastaanottajan tiedot.
Kalastusalusten ja vesiviljelylaitosten viranomaisvalvonta
Kunnan valvontasuunnitelma kattaa myös alkutuotantopaikat. Ruokaviraston suositus tarkastustiheydeksi ≥ 12 metrisille kalastusaluksille on 0,3 tarkastusta vuodessa (eli tarkastetaan joka kolmas vuosi) ja vesiviljelylle 0,2 tarkastusta vuodessa (eli tarkastetaan joka viides vuosi). Alle 12 metriset kalastusalukset tarkastetaan tarvittaessa.
Valvonta-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625Linkki toiselle sivustolle) sekä valvonta-asetuksen nojalla annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627Linkki toiselle sivustolle)) säädetään tarkemmin kalastustuotteiden virallisesta valvonnasta. Alusten ja saaliin purkamista tulee tarkastaa säännöllisesti sen tarkastamiseksi, että kalastustuotteita käsitellään asianmukaisesti ja että hygienia- ja lämpötilavaatimuksia noudatetaan.
Aistinvaraisia pistokokeita kalan tuoreuden varmistamiseksi tulee tehdä tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Kalastustuotteita valvotaan kalastusaluksilla maihinsiirron yhteydessä aistinvaraisin pistokokein. Jos tuoreutta epäillään, voidaan ottaa näytteitä emäksisen haihtuvan kokonaistypen (TVB-N) ja trimetyyliamiinitypen (TMA-N) määrien kartoittamiseksi.