Tausta ja tavoite
Kampylobakteerin esiintymistä suomalaisissa broilereissa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2004 osana teurastamojen omavalvontaa. Kampylobakteerin esiintymisen tutkimisesta teurastettavilla broilereilla säädetään ns. zoonoosiasetuksessa (maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista 316/2021). Ohjelma koostuu näytteenotosta teurastamoilla sekä löydöksen jälkeen tehtävistä toimenpiteistä broilereiden alkuperätilalla. Ohjelman tavoitteena on vähentää Campylobacter jejuni- ja Campylobacter coli-bakteerien esiintymistä suomalaisessa broilerinlihassa sekä tuottaa tietoa kampylobakteerien esiintyvyydestä elintarvikeketjussa.
Näytteenotto
Teurastamoiden, joissa teurastetaan enemmän kuin 150 000 broileria vuodessa tulee sisällyttää kampylobakteerivalvonta teurastamon omavalvontaohjelmaan. Ohjelma edellyttää kampylobakteerien tutkimista jokaisesta teurastuserästä kesäkuun alusta lokakuun loppuun ja erillisen suunnitelman mukaan toteutettua satunnaistettua näytteenottoa marraskuusta toukokuuhun. Satunnaistettua näytteenottoa varten Ruokavirasto ohjeistaa kussakin siipikarjateurastamossa tutkittavan teuraserien tavoitemäärän. Tavoitemäärän laskennassa huomioidaan kampylobakteerin esiintyvyystaso Suomessa kyseisinä kuukausina. Tarkastuseläinlääkäri valvoo ohjelman toteuttamista osana muuta valvontaa. Näytemateriaaliksi ohjelmassa otetaan ehjä umpisuoli kymmenestä linnusta, jotka edustavat samaa parvea. Broilereiden umpisuolinäytteenotosta kerrotaan Ruokaviraston ohjeessa Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset - ohjeita elintarvikealan toimijoille.
Näytteiden tutkiminen
Näytteet toimitetaan tutkittavaksi Ruokaviraston nimeämään laboratorioon ja ne tulee tutkia zoonoosiasetuksessa säädetyllä menetelmällä. Näytteitä tutkivan laboratorio lähettää umpisuolinäytteistä eristämänsä kampylobakteerikannat ja niihin liittyvät näytteenottotiedot Ruokaviraston laboratorioon varmistettavaksi. Lisäksi laboratorion tulee raportoida Ruokavirastoon kuukausittain tiedot kampylobakteerin varalta tutkituista umpisuolinäytteistä, tutkimustuloksista ja käytetystä tutkimusmenetelmästä.
Toimenpiteet teurastamossa löydöksen jälkeen
Jos saman pitopaikan teurastuseristä otetuista umpisuolinäytteistä todetaan kampylobakteeri kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla, tulee seuraavat pitopaikasta toimitettavat teurastuserät teurastaa päivän viimeisinä, kunnes pitopaikan teurastuserät on todettu negatiivisiksi kahdella peräkkäisellä teurastuskerralla.
Toimenpiteet alkuperätilalla löydöksen jälkeen
Pitopaikasta vastaavan toimijan on arvioitava tuotantohygieeniset olosuhteet ja muutettava tarvittavilta osin työskentely- ja hygieniakäytäntöjään, jos pitopaikan teurastuserissä on todettu toistuvasti kampylobakteeri umpisuolinäytteistä. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen on tarkastettava tehdyt toimenpiteet ja tarvittaessa neuvottava toimijaa havaittujen puutteiden poistamiseksi. Eläinten terveys ETT ry on koonnut ohjeita siipikarjatiloille kampylobakteerin ehkäisystä siipikarjatiloilla (pdf).
Ohjelman tulokset
Ohjelman tuloksia löytyy Zoonoosikeskuksen sivuilta, Elintarviketurvallisuus suomessa -raportista sekä englanniksi Suomen Zoonoosiraportista.
Muu kampylobakteerinäytteenotto teurastamoilla
Kansallisen kampylobakteeriohjelman lisäksi vuoden 2018 alusta lähtien broileriteurastamoilla on tutkittu kampylobakteeria myös broilereiden ruhoista kaikille EU maille yhteisen tutkimusvaatimuksen mukaisesti. Kampylobakteerille asetetun raja-arvon 1000 pmy/g ylittävien näytteiden määrä on ollut vuosittain alle 0, 2 % näytteistä. Broilereiden ruhonäytteenotosta kerrotaan Ruokaviraston ohjeessa Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset - ohjeita elintarvikealan toimijoille.