Elintarvikekontaktimateriaaleihin liitettyjä vaaroja/riskejä

Elintarvike on aina kosketuksessa johonkin kontaktimateriaaliin ja elinkaarensa aikana yleensä useisiin kontaktimateriaaleihin. Siten kontaktimateriaalien turvallisuudella on oleellinen vaikutus itse elintarvikkeiden turvallisuuteen ja aina, kun puhutaan elintarvikkeiden kemiallisista vaaroista, tulisi yhtenä mahdollisena kemiallisen kuorman lähteenä muistaa tarkastella myös kontaktimateriaaleista elintarvikkeeseen mahdollisesti siirtyviä aineita.

Kontaktimateriaalien valmistuksessa käytetään paljon erilaisia kemiallisia aineita, joista kontaktimateriaalilainsäädännössä on säädelty vain murto-osaa. Kaikkien valmistusaineiden turvallisuudesta ei ole välttämättä saatavilla luotettavaa tietoa ja alan toimijoilta vaaditaan omaa riskinarviointia aineiden turvallisuudesta. Riskinarvioinnissa tulee huomioida sekä kontaktimateriaalien lähtöaineiden turvallisuus, että lopullisesta kontaktimateriaalista elintarvikkeeseen siirtyvät aineet. Samoja kemikaaleja tulee ihmiselle useasta eri lähteestä ja lopultakaan ei tiedetä, mikä on kontaktimateriaalien todellinen osuus tässä kemikaalikuormassa. Myöskään kemikaalien yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi vielä tietoa. Riskinarvioinnissa tulee huomioida 

Aika ajoin otsikoihin on noussut uhkakuvia kontaktimateriaaleihin liitetyistä kemiallisista vaaroista/riskeistä. Kontaktimateriaalit on yhdistetty lähteeksi mm. useisiin ihmisen hormonitoimintaa häiritseviin, syöpää aiheuttaviin tai perimään vaikuttaviin kemikaaleihin. Ongelmana on se, että vaikutusten todistaminen on vaikeaa, koska vaikutukset ovat harvoin akuutteja ja ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä. Usein haitalliset vaikutukset tiedostetaan vasta pitkien käyttökokemusten myötä eikä yksittäisellä altistuksella ole yleensä merkitystä ihmisen terveydelle.

Tarvitaan yhä enemmän keskustelua ja tutkimusta sekä riskien arviointia alan toimijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten kesken. Kontaktimateriaalien turvallisuus on sekä kontaktimateriaalialan toimijoiden, elintarvikealan toimijoiden että viranomaisten yhteinen intressi. 

Alla olevaan listaan on koottu esimerkkejä kontaktimateriaaleihin ajan saatossa liitetyistä kemiallisista vaaroista/riskeistä ja niiden lähteistä

  • Ftalaatit, epoksijohdannaiset ja bisfenoli A muoveista, säilyketölkkien pinnoitteista
    • Voivat häiritä ihmisen hormonitoimintaa, ovat niin sanottuja ”hormonihäirikköjä”
  • Raskasmetallit keramiikasta, kierrätyspaperista tai – kartongista, painoväreistä, metalliastioista
    • Kerääntyvät elimistöön, josta voi seurauksena olla erilaisia sairauksia muun muassa neurologisia sairauksia, verenpaineen nousua, kasvaimia, hermostollisia oireita
  • Haihtuvia aineita (esimerkiksi amiinit, kloorisanisolit, aldehydit, sulfidit, klooriheksidiini, vapaat rasvahapot) muoveista, paperista ja kartongista, painoväreistä, lakoista
    • Aiheuttavat usein haju ja makuongelmia, voivat olla myös syöpää aiheuttavia
  • Mineraaliöljyjäämät (MOSH ja MOAH) muun muassa kierrätyskartonkipakkauksissa, mineraaliöljypohjaisista painoväreistä
    • Epäilty perimää vaurioittaviksi ja syöpää aiheuttaviksi, osa maksan toimintaa haittaavia
  • Fluoriyhdisteet pinnoitetuista keittiövälineistä, rasvaa kestävistä pikaruokapakkauksista
    • voivat aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä sekä maksasairauksia, saattavat heikentää ihmisen immuunipuolustusta sekä olla hormonitoimintaa häiritseviä
  • Erilaiset painovärien ainesosat painetuista kontaktimateriaaleista, esimerkiksi ITX fotoionisaattoriaine UV-painoväreissä
    • Voivat vaurioittaa DNA:ta

Linkkejä yksittäisten aineiden turvallisuustietoihin:

Ruokaviraston julkaisu elintarvikkeiden ja talousveden kemiallisista vaaroista

Bisfenoli A

Mineraaliöljyjäämät (MOAH ja MOSH yhdisteet)

Nanomateriaalit

Fluoratut yhdisteet

Dioksiinit ja PCB-yhdisteet:

Ftalaatit

Sivu on viimeksi päivitetty 21.2.2024