Yleistä Bamboo-zling hankkeesta
EU-komission petostorjuntayksikkö käynnisti alkukesästä 2021 hankkeen hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien poistamiseksi markkinoilta. Hanke oli petosviranomaisten, etäkaupan valvontaviranomaisten, rajavalvontaviranomaisten ja kontaktimateriaalivalvontaviranomaisten yhteishanke, johon oli ilmoittautunut osallistujia 30 maasta. Suomesta hankkeen toteutukseen osallistuivat Tulli, Ruokavirasto ja kunnalliset valvontaviranomaiset. Hanke oli kalenterivuoden mittainen alkaen toukokuusta 2021 ja päättyen 30.4.2022. Suomalaiset toimijat tekivät Ruokavirastolle hankkeen aikana 20 takaisinvetoilmoitusta markkinoimistaan tuotteista. Ruokavirasto teki Eurooppalaiseen RASFF-hälytysjärjestelmään 25 uutta ilmoitusta hankeen piiriin kuuluvista tuotteista.
Takaisinvedettäviä tuotteita olivat bambujauhoa tai muuta hyväksymätöntä kasvikuitua sisältävät muoviset elintarvikekontaktimateriaalit, joissa kasvikuitu on muovin seassa täyteaineena (lisäaineena). Tällaisia tuotteita olivat mm. erilaiset Take away -astiat, lasten astiastot, ruokailuvälineet ja tarjottimet.
Lähtökohtana muovisten kontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuudessa on, että niissä saa käyttää vain muoviasetuksen (EY) 10/2011 hyväksyttyjä ainesosia koskevassa liitteessä 1 mainittuja monomeereja, muita lähtöaineita ja lisäaineita siinä tarkoituksessa, kuin mihin ne on hyväksytty. Muovisista kontaktimateriaaleista ei saa ennakoitavissa olosuhteissa siirtyä niiden ainesosia elintarvikkeisiin muoviasetuksessa annettujen ainekohtaisten siirtymäraja-arvojen tai kokonaissiirtymäraja-arvon yli. Jotta ainesosa voidaan hyväksyä muoviasetuksen hyväksyttyjen ainesosien listalle, se käy läpi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n riskinarvioinnin, jonka lausunto tulee olla myönteinen. Bambujauholle tai muulle hyväksymättömälle kasvikuidulle ei ole tehty EFSA:n riskinarviointia, joten niiden turvallisuudesta muovin lisäaineena ei ole riittävästi tietoa.
Koska moni pyrkii tällä hetkellä irti muovituotteista ja muovia pyritään korvaamaan luonnonmukaisemmilla materiaaleilla, on hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovisten kontaktimateriaalien määrä markkinoilla lisääntynyt paljon viime vuosina. Kasvikuituja on käytetty muovin (esim. melamiini, polypropeeni PP) seassa täytemateriaalina (lisäaineena) korvaamaan osan muovista. Yleisin hyväksymätön kasvikuitu, mitä on käytetty muovin seassa täyteaineena, on bambujauho, mutta myös muita kuten esim. riisi-, vehnä- tai maissijauhoa on käytetty.
Tutkimuksissa on havaittu, että kasvikuidun lisääminen muovin joukkoon täyteaineeksi muuttaa muovin koostumusta ja sitä sisältävistä tuotteista on todettu siirtyvän käytössä muovin ainesosia jopa enemmän kuin tavanomaisesta muovituotteesta. Vuosien kuluessa onkin tehty useita RASFF-ilmoituksia mm. melaminin ja formaldehydin siirtymän ylittymisistä tällaisista tuotteista. On myös esitetty epäilyjä käytetyn bambujauhon puhtauden suhteen.
Bamboo-zling hankkeella haluttiin tehdä yhtäaikaisia valvontatoimenpiteitä eri EU-jäsenmaissa ja täten saada poistettua tehokkaasti kyseiset tuotteet markkinoilta. Suurin osa tuotteista oli peräisin Kiinasta tai muista Aasian maista, mutta useimmiten ne olivat tulleet Suomeen toisen EU-jäsenmaan kautta. Bambujauhoa sisältäviä muovituotteita on tuotu EU-alueelle myös väärillä tullikoodeilla ja niitä ei sen vuoksi ole tunnistettu rajalla muovituotteiksi eikä valvottu sen mukaisesti. Tällaisia tuotteita on päässyt EU-markkinoille hyvin laajasti. On epäilty, että ainakin osittain kyse on ollut tahallisesta harhaanjohtamisesta. Hyväksymättömiä kasvikuituja sisältäviä muovituotteita on lisäksi markkinoitu harhaanjohtavasti ympäristöystävällisiä ja biohajoavana, mikä ei pidä paikkaansa, koska kyseisillä tuotteilla on edelleen muovin ominaisuudet eivätkä ne hajoa luonnossa.
Tiedottaminen
Komissio tiedotti toimialaa hankkeesta ja ilmoitti tukensa jäsenmaiden takaisinvetotoimenpiteille (mm. julkaissut asiasta keskustelumuistion) sekä myös tiedotti Kiinan ja Hongkongin viranomaisia siitä, että tällaiset tuotteet eivät ole laillisesti markkinoilla.
Ruokavirasto ja Tulli tiedottivat asiasta nettisivuillaan. Lisäksi Ruokavirasto julkaisi takaisinvetoja tehneiden maahantuojien tiedot nettisivuilla aina, kun viisi uutta takaisinvetoilmoitusta oli tullut Ruokavirastoon.
Ruokavirasto raportoi hankkeen tulokset komissiolle huhtikuussa 2022.
Tuotteiden etsintä verkosta
Hyväksymättömiä kasvikuituja sisältäviä muovisia elintarvikkeiden kontaktimateriaaleja, muun muassa astioita, tarjottimia, siivilöitä sekä tutteja, etsittiin verkosta erilaisilla hakusanoilla ja tuotenimillä heinäkuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana. Haussa käytettiin kuluttajalaitteita vastaavia tietokoneita. Haut tehtiin Firefox- ja Internet Explorer -selaimissa yleisimpiä hakukoneita (Google ja Bing) käyttäen.
Selkeäksi vaatimustenvastaisuuden osoitukseksi katsottiin se, että verkkosivuilla tuotteen tuoteselosteesta kävi ilmi, että muoviin oli sekoitettu hyväksymättömiä kasvikuituja. Vaatimustenvastaisuutta epäiltiin, mikäli tuoteseloste puuttui, se ei ollut täsmällisesti ilmaistu tai tuotteen saattoi kuvan perusteella olettaa olevan kasvikuitu-muovisekoitetta (Taulukko 1).
Taulukko 1. Verkkoetsinnän tulokset
Etsinnässä selvitettiin verkkosivujen omistajatiedot. Mikäli verkkosivujen omistajaa ei saatu selville, selvitettiin verkkosivutilan tarjoajien nk. hosting palvelutarjoajien yhteystiedot vaatimustenvastaisuudesta ilmoittamiseksi.
Tullin toimenpiteet
Tullin valvonta tässä hankkeessa rajattiin koskemaan tullausten yhteydessä tehtävää valvontaa, vaikka Tullilla on toimivalta myös toisista jäsenmaista tuotavien kontaktimateriaalien valvontaan.
Tullin valvonnan järjestelyt
Tullilla on ollut kaiken aikaa toimiva järjestely kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien valvontaan tullauksen yhteydessä, mutta hanketta varten sitä laajennettiin. Tavaraerän pysäyttäminen perustuu pääasiassa tullinimikkeisiin, mutta myös muita tullauksella annettavia tietoja voidaan hyödyntää. Hankkeen yhteydessä valvontaan lisättiin tullinimikkeitä, joita komission havainnon mukaan on käytetty kasvikuituja sisältävien muovisten elintarvikekontaktimateriaalien tuonnissa.
Tullin havainnot
Hankkeen aikana Tullin valvontaan päätyi yksi erä kasvikuituja sisältäviä kontaktimateriaaleja. Kyseessä oli Kiinasta Suomeen tuotava lähetys Take away –mukeja, joiden valmistukseen oli käytetty polypropyleenin lisäksi 30 % vehnän korsia. Kannellisia mukeja oli erässä kahta laatua, ja niiden yhteismäärä oli 10 000 kpl. Tullin antaman maahantuontikieltopäätöksen jälkeen mukit tuhottiin Tullin valvonnassa.
Kuntavalvojien ohjaus ja kuntavalvonnan toimenpiteet
Hankkeesta annettiin ohjausta kuntavalvojille. Koska Ruokavirastossa oli oma kansallinen takaisinvetohanke hyväksymättömiä kasvikuituja sisältävien muovituotteiden markkinoilta poistamiseksi jo talvella 2020-2021, EU-hanke toimi hyvänä jatkumona sille. Poiketen EU-hankkeen laajuudesta, päätimme Suomessa keskittyä erityisesti bambujauhoa sisältävien muovituotteiden johdosta tehtäviin toimenpiteisiin, jotta hanke pysyisi haluamassamme aika- ja resurssiraameissa.
Etsinnän tulokset ulottuivat 19 valvontayksikön alueelle. Kuntavalvojat varmistivat takaisinvedon toteutumisen ja valvoivat, että tuotteet poistuivat myös verkkosivuilta. Hankkeen aikana käytiin vilkasta keskustelua sähköpostitse sekä kuntavalvojien että toimijoiden ja Ruokaviraston välillä liittyen mm. tuotteiden tunnistamiseen, takaisinvetojen toteutukseen ja kuluttajien tiedottamiseen. Kysymyksiä tuli Ruokavirastoon myös Suomen ulkopuolelta, muualla EU-alueella toimivilta tavarantoimittajilta.
Yhden tuotteen/tuoteryhmän osalta havaittiin tarkoituksellinen harhaanjohtaminen tuotteiden koostumuksen suhteen ja epäiltiin petosta. Toisessa EU-maassa toimiva kolmasmaamaahantuoja oli muuttanut hankkeen aikana verkkosivuilla olevan markkinointitekstin ja vaatimustenmukaisuusilmoituksen sisältöä siten, että bambujauho sana oli korvattu puujauholla. Kuvankaappaukset verkkoetsinnän aikaisista nettisivuista toimivat hyvänä todisteena asiasta. Lisäksi havaittiin, että samoista tuotteista oli .com sivuilla eri tiedot koostumuksesta kuin .us sivuilla. Tapauksesta tehtiin Ruokavirastossa RASFF-ilmoitus, jossa asia selitettiin. Myöhemmin toinen EU-maa täydensi RASFF-ilmoitusta tiedoilla ko. tavarantoimittajan laajamittaisesta bambukuitua sisältävien muovituotteiden takaisinvedosta ja näin ollen nuo tuotteet saatiin poistettua markkinoilta.
Takaisinvedot ja RASFF-ilmoitukset
Määräystenvastaisia elintarvikekontaktimateriaaleja markkinoivien toimijoiden edellytettiin toimittavan Ruokavirastolle sekä oman kunnan elintarvikevalvontaan täytetty takaisinvetolomake. Valtaosa takaisinvedon tehneistä toimijoista oli kuitenkin tottumaton toimimaan elintarvikelainsäädännön edellyttämällä tavalla, joten lomakkeen täyttö oli ongelmallista. Esimerkiksi riittävien jäljitettävyystietojen ja tuotekuvien saaminen oli haasteellista. Toimijan lähettämiä tietoja täydennettiin valvojien havainnoilla. Hankkeen aikana kirjattiin tehdyksi yhteensä 20 eri takaisinvetoa. Osassa takaisinvedoista oli kyse tuotesarjasta, joka koostui useasta eri tuotteesta.
Hankkeen tuotteille oli ominaista, että niitä ei ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myynnissä isojen kauppaketjujen myymälöissä, vaan pienissä yksittäisissä kaupoissa. Lisäksi useat myyntipaikat olivat sisustus-, vaate- tai muun alan yrityksiä, joissa pääasiallinen myyntivalikoima erosi esim. keittiötarvikkeista. Takaisinvedettävät tuotteet kauppa oli hankkinut useimmin eurooppalaisilta tukkukaupoilta ja joissain tapauksissa tilannut suoraan Kaukoidästä.
Kun tuotteesta epäillään aiheutuvan terveysvaaraa, on tuotteen markkinoijalla ensisijaisesti vastuu tuotetta ostaneiden kuluttajien tiedottamisesta. Monen takaisinvedon tehneen toimijan kohdalla tarkoituksenmukaisimmaksi tiedottamiskanavaksi katsottiin yrityksen omat sosiaalisen median tilit sekä yrityksen verkkosivut. Verkkokaupan kautta ostaneet kuluttajat yrityksen oli helppoa tavoittaa suoraan sähköpostitse. Ruokaviraston tekemästä tiedottamisesta on kerrottu edellä kappaleessa 1.
Hankkeen johdosta Ruokavirasto teki EU:n nopeaan hälytysjärjestelmään, eli RASFFiin (Rapid Alert System for Food and Feed) yhteensä 25 ilmoitusta. Osa ilmoituksista tehtiin Ruokaviraston tekemän verkkokauppojen valvonnan tulosten perusteella.
RASFF-ilmoituksilla saatiin tuotteen ulkomaalaisen tukkumyyjän valvontaviranomaisille tieto sikäläisen toimijan tekemästä terveydelle haitallisen tuotteen jakelusta. Ruokaviraston tekemän ilmoituksen johdosta tehtiin vastaavat takaisinvedot myös muissa EU-maissa, joihin tuotetta oli toimitettu. Samalla paljastui muitakin suomalaisia toimijoita, joille tuotetta oli toimitettu, mutta josta valvonnalla ei ollut ollut tietoa. RASFF-järjestelmän tarjoama nopea EU-laajuinen tiedonvälitys edisti hankeen tuotteiden takaisinvetoa eri maissa.