Elintarvikkeiden ja kontaktimateriaalien takaisinveto

Ruokaviraston ohjeet elintarvikealan toimijoille* takaisinvedosta sekä ilmoittamisesta viranomaiselle ja kuluttajille

Jos toimija katsoo tai sillä on syytä epäillä, että sen maahantuoma, tuottama, jalostama, valmistama tai jakelema elintarvike tai kontaktimateriaali ei ole elintarvikkeen turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen**, sen on käynnistettävä välittömästi menettelyt kyseisen elintarvikkeen/kontaktimateriaalin poistamiseksi markkinoilta, jos se ei ole enää kyseisen alkuperäisen toimijan välittömässä valvonnassa, ja ilmoitettava tästä toimivaltaisille viranomaisille. Jos tuote on jo mahdollisesti ehtinyt kuluttajille, elintarvikealan toimijan on tehokkaalla ja täsmällisellä tavalla ilmoitettava kuluttajille syy poistamiseen tai tarvittaessa varmistettava, että kuluttajille jo toimitetut tuotteet palautetaan, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä korkeatasoisen terveyden suojelun saavuttamiseksi (178/2002/EY, 19 artikla kohta 1).

Säännökset, jotka koskevat kaikkia elintarvikealan toimijoita takaisinvetotilanteessa, ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ns. yleinen elintarvikeasetus) EY N:o 178/2002 artiklassa 19. Kyseisen artiklan kohdan 4. mukaan elintarvikealan toimijoiden on tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutettaessa toimia niiden toimittaman elintarvikkeen aiheuttamien riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi. Velvollisuus yhteistyön tekemiseen ei koske vain jakeluketjun viimeistä toimijaa, vaan se koskee kaikkia elintarvikkeen jakeluketjussa olevia toimijoita. Kaikilla jakeluketjun toimijoilla on yhteinen vastuu edesauttaa takaisinvedon nopeaa onnistumista mm. velvollisuus toimittaa tarvittavia tietoja toisille toimijoille ja viranomaisille sekä osallistua omalta osaltaan takaisinvedon suorittamiseen.

Toimijan velvollisuudet

Säännösten mukaan elintarvikealan toimijoiden velvollisuutena on, kun tuote ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen*** ja kun tuote on mennyt jo kuluttajille:

  1. poistaa elintarvike markkinoilta (takaisinveto) 
  2. ilmoittaa takaisinvedosta valvontaviranomaisille (kunta/tarkastuseläinlääkäri (liha-alan laitokset teurastamoiden yhteydessä) ja Ruokavirasto)
  3. tarvittaessa ilmoittaa kuluttajille tuotteen virheestä ja takaisinvedon syystä sekä tuotteiden palauttamistavasta (esim. palauttamisesta ostopaikkaan).

Takaisinvetosuunnitelma yllämainittuine toimintoineen kuuluu yrityksen omavalvontasuunnitelmaan.

a) Takaisinveto

Toimijan tulee itse arvioida riski, joka ei-turvallisen elintarvikkeen nauttimisesta aiheutuu. Arvioinnissa on syytä ottaa huomioon varovaisuusperiaate ja arvioida riskiä pahimman mahdollisuuden mukaan (worst case scenario). Viranomaisen tehtävänä on arvioida tehtyä riskinarviointia ja tehdä tarvittaessa yhteistyötä toimijoiden kanssa.

Esimerkiksi tuotteen saumauksen tai lämpökäsittelyn epäonnistuminen, mikrobiologinen kontaminaatio ja allergeenin ilmoittamatta jättäminen ovat syitä, jolloin tuote on yleensä aina vedettävä pois markkinoilta. Tuotteet voidaan joutua vetämään pois markkinoilta myös esimerkiksi korkeiden vierasainepitoisuuksien, lisäainesäädösten rikkomusten, lisättyjen ravintoaineiden annosteluvirheiden ja vakavien koostumusvirheiden vuoksi. Ruokavirasto on antanut yksityiskohtaiset toimintaohjeet mm. allergeenivirheestä, säteilyttämisestä ja uuselintarvikkeista johtuvista takaisinvedoista (ks. liitteet).

b) Ilmoittaminen viranomaisille

Toimijan tulee ilmoittaa takaisinvedosta heti toimipaikkansa kunnan valvontaviranomaiselle siten kuin omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu. Teurastamojen yhteydessä toimivat liha-alan laitokset tekevät ilmoituksen takaisinvedosta kuntaviranomaisten sijasta Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärille. Sen lisäksi asiasta ilmoitetaan heti myös Ruokaviraston osoitteeseen takaisinvedot(at)ruokavirasto.fi täyttämällä Ruokaviraston kotisivulla oleva takaisinvetolomake (ks. liitteet) tai tarvittaessa faksaamalla (029 530 0444) ne asiakirjat (esim. tutkimustodistukset), jotka eivät ole sähköisessä muodossa. Sähköpostin ja faksin aiheeksi merkitään ”takaisinveto”. Jos sähköpostin lisäksi halutaan ottaa yhteys Ruokavirastoon puhelimitse, mikrobiologiset virheet ilmoitetaan elintarvikemikrobiologian jaoston päällikölle ja muut virheet elintarvikkeiden koostumusjaoston päällikölle (vaihde: 029 530 0400). Takaisinvetolomake on kuitenkin aina täytettävä ja lähetettävä nopeasti.

Jos takaisinvedettävää tuotetta on myyty tai tarjottu vain yhden kunnan alueella, vastuuviranomainen on kunta. Normaali takaisinvetoilmoitus Ruokavirastoon on silti tarpeen tehdä.

Takaisinvetolomakkeessa kuvataan tuote, jossa virhe on havaittu, virheen laatu ja toimenpiteet, joihin toimija on ryhtynyt/ryhtymässä sekä kerrotaan asiaa hoitavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Vähintään nämä tiedot lähetetään viranomaisille välittömästi. Näillä tiedoilla kuntaviranomainen voi ryhtyä paikallisiin toimenpiteisiin ja Ruokavirasto laatia tiedotteen kunnallisille viranomaisille sekä antaa vastauksia mahdollisiin viestintävälineiden ja kuluttajien kysymyksiin. Toimijan tulee täydentää lomakkeessa pyydettyjä tietoja sitä mukaa, kun saa niistä tiedon. Kaikki tiedot on kuitenkin hankittava mahdollisimman nopeasti muutaman vuorokauden sisällä.

c) Kuluttajien informointi

Toimijan tulee tiedottaa kuluttajia takaisinvedosta heihin kohdistuvan riskin minimoimiseksi. Perinteisesti tiedottamisella on tarkoitettu tiedotetta STT:lle (toimitus(at)stt.fi)  sekä maksullista lehti-ilmoitusta. STT-tiedotteen ohella voidaan tilannekohtaisesti katsoa riittäväksi muutkin tiedottamiskanavat, joilla kuluttajat on tehokkaasti ja täsmällisesti  mahdollista tavoittaa.

Tiedotteessa ja lehti-ilmoituksessa kuluttajalle kerrotaan selkeästi, mistä tuotteesta on kyse ja miksi takaisinvetoon on ryhdytty eli kerrotaan tuotteessa olevasta virheestä (ks. liitteet). Jotta ilmoitus erottuisi selkeästi muusta tekstistä, sen tulee olla kooltaan vähintään 90 mm x 100 mm. Ruokavirasto suosittaa, että ilmoituksessa on merkintä ”takaisinveto”. 

Lehti-ilmoitus julkaistaan virheen vakavuudesta ja tuotteen levikistä riippuen eri lehdissä ja viestintävälineissä suomeksi ja ruotsiksi. Jos tuote on markkinoilla vain tietyillä alueilla, käytetään näiden alueiden lehtiä. Tiedotus rajoitetulle kuluttajaryhmille (esim. tuote on myynnissä etnisessä kaupassa) voi tapahtua esim. kaupassa olevalla tiedotteella.

Toimijan tulee antaa viranomaisille tekemässään takaisinvetoilmoituksessa selvitys siitä, miten se aikoo hoitaa ilmoittamisen kuluttajille tehokkaalla ja täsmällisellä tavalla.

d) Markkinoilta poistaminen, palauttaminen ja hävittäminen

Elintarvikealan toimijat ovat vastuussa markkinoilta poistettujen elintarvikkeiden palauttamisesta, korjaamisesta tai hävittämisestä. Virheestä riippuen tuotteet voidaan saattaa määräysten mukaisiksi (esim. allergeeni merkitään), käyttää muuhun kuin elintarviketarkoitukseen tai hävittää.

Ruokaviraston rooli, kun toimija ilmoittaa takaisinvedosta

Ruokavirasto ottaa tarvittaessa kantaa aiotun takaisinvedon riittävyyteen. Virasto lähettää kunnallisille valvontaviranomaisille ilmoituksen takaisinvedosta tiedoksi ja takaisinvedon onnistumisen tarkastamista varten (ks. liitteet). Mikäli virhe Ruokaviraston arvion mukaan edellyttää välittömiä viranomaisten toimia, ilmoitukseen tehdään merkinnät ”Kiireellinen takaisinveto, toimittava välittömästi”. Lisäksi virasto julkaisee lyhyen tiedotteen takaisinvedosta, jos kyse on terveysvaaran aiheuttavasta kuluttajatuotteesta.  Ruokavirasto vastaa myös tuotevirheestä tiedottamisesta muiden EU-maiden viranomaisille RASFF-järjestelmän kautta.

Liitteet

Palautetta ohjeista voi antaa Ruokaviraston sähköposti takaisinvedot(at)ruokavirasto.fi.

* Koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita pellolta pöytään. Määritelmät mm. elintarvikealan toimijoille löytyvät yleisestä elintarvikeasetuksesta (178/2002/EY).

** Elintarviketta ei pidetä turvallisena, jos se on terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton (ks.178/2002/EY 14. artikla). Elintarvikekontaktimateriaaleista löytyy tietoa EU-asetuksesta 1935/2004.”

*** Ohje ei koske takaisinvetoja, jotka yritys tekee muista kuin tuotteen turvallisuuteen liittyvistä syistä (esim. värivirhe).

Sivu on viimeksi päivitetty 29.5.2024