Tämä sivu koskee elintarvikealan toimijoiden ja valvojien varautumista tilanteeseen, jossa Suomessa on todettu afrikkalainen sikarutto (ASF). Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen elävästä siasta eikä sianlihasta.
Jätehuollon hallinta
Huomio myös jätehuollon hallinta. Varmistathan, että haittaeläimet kuten linnut eivät pääse levittämään jätteitä ympäristöön.
Jätevedet
Toimijan tulee arvioida jätevesiin liittyvät riskit, ottaen huomioon erityisesti huuhtelu- ja pesuvesien mukanaan kuljettama kiinteä bioaines ja rasvanerotuskaivot.
Toimijan kannattaa lisäksi jo etukäteen selvittää, minne laitoksen jätevedet johdetaan ja miten ne käsitellään. Jätevesien mahdolliseen tartuntariskiin vaikuttavat laitoksen jätevedenkäsittelyn tekniset ratkaisut. Teurastamon valmiussuunnitelmassa olisi suositeltavaa huomioida jäteveden käsittely ja kiintoaineksen käsittely.
Teurastamossa, jossa on teurastettu sikoja, jotka ovat peräisin tartuntatilalta ajalta, jolloin tartuntaa on sioissa voinut olla, arvioidaan, onko jätevesien välityksellä tapahtuvaa ASF-viruksen leviämisen riskiä olemassa. Tarvittaessa läänineläinlääkäri ohjeistaa toimijaa esim. rasvanerotuskaivon sisällön tyhjentämisessä ja sisällön toimittamisessa käsiteltäväksi tavalla, joka tuhoaa viruksen.
Virusmäärä, joka mahdollisesti päätyisi jäteveteen muissa liha-alan laitoksissa kuin teurastamoissa (alkuperäinen virusmäärä ja laimeneminen veteen) ei Ruokaviraston näkemyksen mukaan yleensä aiheuttaisi sellaista tartuntariskiä, että jätevesien käsittelylle olisi suunniteltava poikkeustoimia tilanteissa, joissa laitoksessa käsitellään rajoitusvyöhykkeiltä peräisin olevaa lihaa tai joissa ryhdytään lihojen takaisinvetoon.