Sianlihaerien jäljitettävyys

Tämä sivu koskee elintarvikealan toimijoiden ja valvojien varautumista tilanteeseen, jossa Suomessa on todettu afrikkalainen sikarutto (ASF). Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen elävästä siasta eikä sianlihasta.

Jos sikatilalla todetaan afrikkalainen sikarutto, läänineläinlääkäri selvittää, onko tartunta voinut levitä tartuntatilalta eteenpäin ajanjaksona, jolloin tartuntaa on voinut olla tilalla. Jos tartuntatilalta on kyseisenä ajanjaksona viety sikoja teuraaksi, sikojen lihasta valmistetut elintarvikkeet on jäljitettävä. Ruokavirasto määrää jäljitetyt tuotteet hävitettäviksi tai käsiteltäviksi niin, että taudinaiheuttajavirus tuhoutuu. Kyseisiä elintarvikkeita ei saa enää toimittaa markkinoille. Ruokavirasto ottaa päätöksessään huomioon myös eläimistä saatavat sivutuotteet.

Huomioi ASF-viruksen mahdollisesti pitkäkin itämisaika

Osana selvitystä läänineläinlääkäri arvioi yhteistyössä Ruokaviraston kanssa, kuinka kauan tartunta on todennäköisesti ollut sikatilalla ennen taudin toteamista. ASF-viruksen oletettuna itämisaikana pidetään pisimmillään 15 vuorokautta, mutta epidemiologisessa selvityksessä ja lisätutkimuksissa aikamääre voi muuttua myös pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Selvitetään jokaisen toimijan osalta

  • onko hänellä hallussaan sianlihaa tai tuotteita, jotka ovat mahdollisesti saastuneet afrikkalaisella sikaruttoviruksella tai
  • onko hän toimittanut markkinoille sianlihaa tai tuotteita, jotka ovat mahdollisesti saastuneet afrikkalaisella sikaruttoviruksella.

Ajanjakso, jonka taudin arvioidaan olleen sikatilalla, huomioidaan mahdollisten elintarvikkeiden takaisinvetojen laajuudesta ja rajauksista päätettäessä.

Jäljitettävyys

Kun elintarvikealan toimija hallitsee edellytetyt eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyystiedot (katso kohdat a - h), mahdollistuvat tarvittaessa myös riittävän tarkasti rajatut ja nopeat sianlihan ja sianlihaa sisältävien tuotteiden takaisinvedot. Elintarvikealan toimijoiden on toimitettava seuraavat eläinperäisten elintarvikkeiden lähetyksiä koskevat tiedot sen elintarvikealan toimijan käyttöön, jolle elintarvike toimitetaan, sekä pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselle:

  • a) tarkka kuvaus elintarvikkeesta,
    • = elintarvikkeen nimen lisäksi seuraavanlaisia termejä nimikekohtaisesti soveltaen, esimerkiksi: eläinlaji (lihasta ehdottomasti), alkuperämaatieto (pakkaamattomasta lihasta ehdottomasti), pakattu, kypsä, tuore, suolattu, marinoitu, pakastettu
    • maininta mahdollisesta ASF-poikkeuskäsittelystä (katso sivu 'Erityisehdot ja lihan poikkeuskäsittelyt')
  • b) elintarvikkeen määrä,
  • c) sen elintarvikealan toimijan nimi ja osoite, joka on lähettänyt elintarvikkeen,
  • d) lähettäjän (omistajan), jos se on eri kuin elintarvikkeen lähettänyt elintarvikealan toimija, nimi ja osoite,
  • e) sen elintarvikealan toimijan nimi ja osoite, jolle elintarvike on lähetetty,
  • f) vastaanottajan (omistajan), jos se on eri kuin se elintarvikealan toimija, jolle elintarvike on lähetetty, nimi ja osoite,
  • g) erän tai lähetyksen (tapauksen mukaan) yksilöivä viite, sekä
  • h) lähetyspäivä.

Lisäksi terveysmerkki, tunnistusmerkki ja tunnistusmerkin tiedot ovat keskeisiä jäljitettävyyden välineitä.

Toimijan tulee tietää sianlihan alkuperämaa ja pystyä tallenteissaan dokumentoidusti osoittamaan se.

Niin sanottu "sisäinen jäljitettävyys"?

Elintarvikealan toimijalla tulee olla käytössään suunnitelmallinen järjestelmä, jonka avulla se pystyy riittävällä tarkkuudella yhdistämään vastaanottamiensa ja lähettämiensä elintarvike-erien tiedot toisiinsa. Järjestelmää ja menettelytapaa ei ole lainsäädännössä määritelty. Keskeistä on tiedon saatavuus, ei saatavuuteen käytetty järjestelmä. Päätös järjestelmän yksityiskohtaisuuden tasosta on elintarvikealan toimijalla, huomioiden elintarvikeyrityksen toiminnan luonne, koko ja vaikuttavuus.

Lainsäädäntöä:

Sivu on viimeksi päivitetty 5.9.2023