Milloin lapsille suunnattu tuote katsotaan lastenruoaksi?
Lastenruokien pakkauksessa tulee olla merkintä, mikä on sopiva ikä, josta lähtien valmistetta saa käyttää. Ruokavirasto katsoo, että jos tuotteessa on ikämerkintä, jonka kautta tuotetta suositellaan alle 3-vuotiaalle lapselle, tuote kuuluu lainsäädännöllisesti lastenruokiin. Esimerkiksi ”Lapsille 4 kk:n iästä alkaen” tai ”12+ kk”. Tällöin tuotteen tulee täyttää lastenruoille lainsäädännössä asetetut koostumus-, laatu- ja puhtausvaatimukset.
Vitamiineihin ja kivennäisaineisiin liittyvät ravitsemus- ja terveysväitteet lastenruoissa: mitä vertailuarvoja käytetään?
Lastenruoista saa esittää:
- ravitsemusväitteitä väiteasetuksen (EY) N:o 1924/2006 ehtojen mukaisesti
- väiteasetuksen artiklan 14(1)b mukaisia hyväksyttyjä terveysväitteitä, hyväksytyn väitteen käytön ehtojen mukaisesti.
Vitamiineihin ja kivennäisaineisiin liittyvien väitteiden ehdoissa viitataan vitamiinin tai kivennäisaineen merkitsevään määrään, joka on 15% (7,5% nesteille) päivittäisen saannin vertailuarvosta per 100g tai 100ml tuotetta. KTM päätöksen 789/1997 liitteessä on annettu vitamiineille ja kivennäisaineille vertailuarvot, jotka eroavat elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 vertailuarvoista.
Väiteasetuksen mukaisesti hyväksyttyjen vitamiini- ja kivennäisaineväitteiden käytön ehdoissa viitataan kuitenkin nykyisin elintarviketietoasetuksen liitteessä XIII oleviin vertailuarvoihin. Myöskään väiteasetuksen 14(1)b mukaisten hyväksyttyjen väitteiden ehdoissa ei ole viittauksia ERE- tai lastenruokasäädöksiin. Näin ollen lastenruoissa esitettyjen vitamiineihin ja kivennäisaineisiin liittyvien ravitsemus- ja terveysväitteiden osalta vertailuarvoina käytetään elintarviketietoasetuksen arvoja.
On hyvä muistaa, että vitamiineille ja kivennäisaineille on asetettu lastenruokasäädöksessä minimi- ja maksimirajoja, joita tulee noudattaa. Lisäksi, jos kyseessä on lastenruokasäädöksessä asetettu pakollinen koostumusvaatimus, joka koskee kaikkia vastaavia lastenruokia, tulee ottaa huomioon elintarviketietoasetuksen artiklan 7(1)c vaatimus. Sen mukaan ”Elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan, erityisesti antamalla kuva, että elintarvikkeella on erityisiä erityispiirteitä korostamalla erityisesti tiettyjen ainesosien ja/tai ravintoaineiden esiintymistä tai puuttumista, kun tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on sellaisia erityispiirteitä”.
Lastenruoat ja raskasmetallit
Ruotsin elintarvikeviranomainen Livsmedelsverket julkaisi 23.1.2013 tutkimustuloksen eräiden raskasmetallien ja kivennäisaineiden pitoisuuksista lapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Tutkimuksessa tutkittiin äidinmaidonkorvikkeita, vieroitusvalmisteita, puuroja, vellejä, riisi-, kaura- ja soijajuomia sekä sairaille lapsille tarkoitettuja elintarvikkeita. Raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet annettuja enimmäismääriä. Monipuolinen ruokavalio on paras keino välttyä mahdollisilta elintarvikkeiden sisältämien aineiden haittavaikutuksilta.
1. Miksi tuotteissa on raskasmetalleja?
– Arseenia ja kadmiumia esiintyy luonnostaan maaperässä, josta ne saattavat kertyä kasveihin. Lisäksi lannoitevalmisteissa voi olla kadmiumia, joka saattaa siirtyä viljelykasveihin. Lyijyä esiintyy ilmassa, maaperässä ja vedessä luonnostaan, mutta myös ympäristömyrkkynä. Raskasmetalleja on siten usein raaka-aineissa, joista elintarvikkeet valmistetaan. Elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksille on asetettu lainsäädännölliset enimmäismäärät, jotta altistuminen pysyy turvallisella tasolla.
2. Lapseni on juonut riisijuomaa päivittäin usean vuoden ajan. Tulisiko minun olla huolissani? Tuleeko juoman käyttö nyt lopettaa?
– Sinun ei tarvitse olla huolissasi. On kuitenkin hyvä varmistaa, että lapsesi ruokavalio on monipuolinen. Nuoret lapset ovat pienemmän painonsa takia herkempiä raskasmetallien haittavaikutuksille. Siksi alle 6-vuotiaiden lasten tulisi pääsääntöisesti valita muita kuin riisipohjaisia juomia. Jos riisijuoma kuuluu lapsesi ruokavalioon allergian takia, keskustele hoitavan lääkärin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin teet muutoksia lapsesi ruokavalioon.
3. Lapseni on allerginen eikä voi syödä tavanomaisista viljoista tehtyjä puuroja tai vellejä. Mitä voin antaa hänelle riisipohjaisten tuotteiden asemesta?
– Ennen kuin teet muutoksia lapsesi ruokavalioon, keskustele asiasta hoitavan lääkärin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa. Riisipohjaisten puurojen ja vellien antamista ei tarvitse kokonaan lopettaa, mutta on hyvä sisällyttää ruokavalioon myös muita vaihtoehtoja, jos se allergiaruokavalion puitteissa on mahdollista. Maissipohjaiset puurot ja vellit ovat yksi vaihtoehto.
4. Voiko lapseni syödä tavallista riisiä?
– Lapsesi voi syödä tavallista riisiä. On kuitenkin tärkeää koostaa lapsen ruokavalio neuvolan ohjeiden mukaan monipuolisesti niin, että se sisältää ruokia eri ruoka-aineryhmistä (muun muassa kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vilja- ja maitovalmisteita, lihaa ja kalaa sekä ravintorasvoja). Näin voi vähentää haitallisten aineiden liiallisen saannin vaaraa.
5. Onko parempi syödä kotitekoista puuroa tai velliä?
– Sekä kotitekoista että teollista puuroa ja velliä voi syödä. Viljat voivat sisältää pieniä määriä haitallisia aineita, joten on suositeltavaa vaihdella eri viljalajeja.
6. Onko luomutuotteiden ja tavallisten tuotteiden välillä eroa?
– Ei. Raskasmetalleja esiintyy sekä luomutuotteissa että tavallisissa tuotteissa.
7. Miksi ette kiellä tuotteita, joissa on haitallisia aineita kuten raskasmetalleja?
– Raskasmetalleja ei saada poistettua ravinnosta täysin, sillä niitä esiintyy esimerkiksi maaperässä, josta ne imeytyvät kasveihin. Elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksille on asetettu enimmäismäärät, jotta altistuminen pysyy turvallisella tasolla.
8. Seuraavatko yritykset omavalvonnassaan säännöllisesti tuotteiden kivennäisaine- ja raskasmetallipitoisuuksia?
– Kyllä. Tuotteiden koostumuksen seuranta on osa toimijoiden omavalvontaa. Elintarvikealan yrityksen velvollisuus on huolehtia valmistamansa, valmistuttamansa tai maahantuomansa tuotteen turvallisuudesta ja siitä, että tuote muuten on lainsäädännön mukainen. Kunnan terveystarkastajat valvovat, että yritykset huolehtivat tästä velvollisuudestaan.
9. Ovatko Ruotsin elintarvikeviraston 23.1.2013 julkaisemat tutkimustulokset uutta tietoa?
– Kyllä ja ei. Asia tuli ensimmäisen kerran esille kaksi vuotta sitten ja siitä lähtien on käyty aktiivista keskustelua lastenruokavalmistajien kanssa pitoisuuksien madaltamisesta. Uusi tutkimus tuotti lisätietoa yhdisteiden pitoisuuksista erilaisissa tuotteissa ja ne ovat hyvin samansuuntaisia kuin Suomessa aiemmin saadut tulokset. Lisäksi asian tiimoilta käydään keskustelua enimmäismääristä Euroopan Komissiossa.