Kalan loiset
Kalastustuotteissa ei saa esiintyä aistinvaraista tai elintarvikehygieenistä laatua pilaavia loisia. Suomen alueella pyydetyissä kaloissa on todettu vain muutamia ihmisen terveydelle haitallisia loislajeja. Leveän heisimadon eli lapamadon (Diphyllobothrium latum) toukkia voi esiintyä makean ja murtoveden kaloissa, kuten ahvenessa, hauessa, mateessa ja kiiskessä. Myös muita Diphyllobothrium -lajeja voidaan tavata Suomessa, mutta niiden toukkamuodot asettuvat kaloissa lähinnä sisäelinten pinnoille, minkä vuoksi niiden merkitys ihmistartuntojen aiheuttajana on vähäinen. Suomenlahden itäosan särjissä on todettu Pseudamphistomum- ja Metorchis -sukujen maksamatojen toukkia. Turskamatoa (Pseudoterranova decipiens) voi esiintyä Itämeren turskassa ja sukkulamatoihin kuuluvia Anisakis-suvun suolinkaisten toukkia esimerkiksi sillissä ja Atlantin villilohessa.
Loisriskin vuoksi tehtävä jäädytyskäsittely
Loisriskin vuoksi kalastustuotteille, joiden käsittelymenetelmä ei riitä tuhoamaan elinkelpoisia loisia (esimerkiksi graavikala, kylmäsavustettu kala, suolattu mäti, sushiin käytettävä kala ja marinoitu kala) on tehtävä jäädytyskäsittely. Jäädytysvaatimus koskee sellaisenaan syötäviä kalastustuotteita tai sellaisten valmistukseen käytettäviä tuotteita. Jäädytyskäsittelyä ei tarvitse tehdä tuotteille, jotka kuumennetaan vähintään 60 °C:n sisälämpötilaan ainakin minuutin ajaksi.
Kalastustuotteet on jäädytettävä
- - 20 °C:n tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 24 tunnin ajaksi
tai
- - 35 °C:n tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 15 tunnin ajaksi
Jos kalastustuotetta on säilytetty jäädytettynä (-18 °C) vähintään 96 tuntia, erillistä jäädytyskäsittelyä ei tarvita.
Maksamatoriskin vuoksi Ruokavirasto suosittelee, että särkikalat ja niiden mäti jäädytetään vähintään 7 vuorokauden ajaksi.
Jäädytyskäsittely on tehtävä joko raaka-aineelle tai valmiille tuotteelle. Jäädytyskäsittelyn tehneen toimijan tuotteiden vastaanottajalle toimitettavissa tiedoissa on oltava tieto jäädytyskäsittelystä.
Jäädytysvaatimuksesta vapautetut kalalajit
Jäädytysvaatimus koskee kaikkia kalalajeja paitsi seuraavia:
- silakka ja kilohaili
- Atlantissa viljelty lohi ja kirjolohi
- Suomessa viljelty kirjolohi ja sampi
Myös muita Suomessa viljeltyjä kalalajeja kuin kirjolohi ja sampi voidaan vapauttaa jäädytysvaatimuksesta, jos toimijalla on kalankasvattajalta saatu selvitys seuraavista asioista:
- kalat on kasvatettu alkiosta kalanviljelylaitoksessa ja
- kalojen ruokintaan on käytetty yksinomaan teollisesti valmistettua rehua
Selvitystä ei vaadita erikseen jokaisesta erästä, vaan kertaluontoinen selvitys edellä esitettyjen kasvatuskriteereiden täyttymisestä riittää. Viljeltyä kalaa, jota pidetään kasvun alkuvaiheessa luonnonravintolammikossa, ei voida vapauttaa jäädytyskäsittelystä.
Sellaisia silakasta tai kilohailista valmistettuja tuotteita (esimerkiksi silakkapuolisäilykkeet), joille ei ole tehty lainsäädännön edellyttämää jäädytyskäsittelyä, saa toimittaa vain Suomen markkinoille. Kalastustuotteiden vastaanottajalle toimitettavissa tiedoissa on oltava tieto toimittamisen rajoituksesta esimerkiksi muodossa ”Saa toimittaa myyntiin vain Suomessa”.
Toimitettaessa muista kalalajeista valmistettuja, jäädytysvaatimuksesta vapautettuja kalastustuotteita Suomen ulkopuolelle, tuotteiden vastaanottajalle toimitettavissa tiedoissa on oltava tieto vapautuksesta jäädytysvaatimuksesta. Tämä koskee sekä raaka-aineita että sellaisenaan syötäviä tuotteita.
Kalan silmämääräinen tarkastus loisten varalta
Toimijan on perkauksen ja fileoinnin aikana silmämääräisesti tarkastettava kalastustuotteet loisten varalta. Silmämääräisten loistarkastusten tekeminen koskee sekä viljeltyä että pyydettyä kalaa. Sellaista kalaa, jonka elintarvikkeeksi käytettävissä osissa on loisia, ei voi käyttää elintarvikkeeksi. Jos loisia todetaan sellaisissa kalan osissa, joita ei ole tarkoitettu syötäviksi, osat voidaan poistaa ja loput kalasta voidaan käyttää elintarvikkeeksi. Tietyissä kalalajeissa esiintyy harvoin ihmiselle haitallisia loisia, minkä vuoksi niille on annettu vapautus jäädytyskäsittelystä. Näissä kalalajeissa voi kuitenkin esiintyä muita loisia, minkä vuoksi myös kyseisille kalalajeille on tehtävä silmämääräinen loistarkastus.