Ihmisravinnoksi tarkoitettujen maidon ja maitotuotteiden, kuten kerman, juuston ja jogurtin, kaupan pitämisessä käytettäviä nimiä ja luonnollista koostumusta suojellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus), joka määrittelee, mitä tarkoitetaan maidolla ja maitotuotteilla. Maidon ja maitotuotteiden nimiä saa käyttää, jos ne täyttävät markkinajärjestelyasetuksen vaatimukset (EPNAs 1308/2013, 74 art.,78 art., liitteen VII, III osa ja IV osa).
Maidolla tarkoitetaan lypsämisellä utareista erittynyttä tuotetta, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään. Jos maito on peräisin muusta kuin nautaeläimestä, on mainittava eläinlaji, josta maito on peräisin.
Maitotuotteilla tarkoitetaan seuraavia yksinomaan maidosta saatuja tuotteita. Niihin voidaan kuitenkin lisätä niiden valmistuksen kannalta tarpeellisia aineita, kunhan niitä ei käytetä minkään maidon ainesosan korvaamiseen joko kokonaan tai osittain esim. kasvirasvalla
- hera
- kerma
- voi
- piimä
- voiöljy
- kaseiinit
- vedetön maitorasva
- juustot
- jogurtti
- kefiiri
- kumissi
- viili/fil
- smetana
Muiden kuin näiden maitotuotteiden merkinnöissä, mainonnassa tai minkäänlaisessa esillepanossa ei saa käyttää väitteitä, ilmaisuja tai vihjeitä siitä, että kysymyksessä olisi maitotuote. Näin ollen ilmaisut ”jogurtinkaltainen”, ”juustotyyppinen”, ”juustontapainen” yms. eivät ole sallittuja. Maitotuotteita jäljittelevien tuotteiden nimet on muodostettava niiden valmistuksessa käytetyistä aineksista ja käyttötarkoituksesta, esimerkiksi …levite/levitettävä …valmiste, tai olomuodosta, esimerkiksi …viipale/viipaloitava …valmiste.
Suojattuja maidon ja maitotuotteiden nimiä saa poikkeuksena käyttää sellaisten tuotteiden kuvaukseen, joiden tarkka luonne tunnetaan perinteisen käytön vuoksi tai, jos nimikkeitä käytetään selvästi kuvaamaan tuotteen ominaisuutta (Komission päätös 2010/791/EU, Komission asetus (EY) N:o 445/2007). Suomessa voin nimen käyttöön liittyvät poikkeukset ovat: kaakaovoi, maapähkinävoi, voileipäkeksi, voitatti ja voileipäkakku. Lisäksi on huomattava ruotsinkielinen sallittu poikkeus ”kokosmjölk”, jonka suomalaista vastinetta ”kookosmaito” voidaan näin ollen myös käyttää. Muille maille on annettu myös kerma-, juusto- ja maitonimiä koskevia poikkeuksia. Komission asetuksella 445/2007/EY sallitaan nimen ”munavoi” käyttö.
Kulutukseen tarkoitettu maito
Raakamaito: maito, jota ei ole kuumennettu yli 40 celsiusasteen lämpötilaan tai käsitelty vaikutukseltaan vastaavalla tavalla
Täysmaito: maito, joka on lämpökäsitelty ja joka rasvapitoisuuden osalta täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:
- vakioitu täysmaito: maito, jonka rasvapitoisuus on vähintään 3,50 prosenttia (m/m). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää ylimääräisestä täysmaidon luokasta, jonka rasvapitoisuus on vähintään 4,00 prosenttia (m/m);
- vakioimaton täysmaito: maito, jonka rasvapitoisuutta ei ole muutettu lypsyvaiheen jälkeen rasvaa lisäämällä tai vähentämällä eikä sekoittamalla sitä maitoon, jonka luonnollista rasvapitoisuutta on muutettu. Rasvapitoisuus ei saa kuitenkaan olla alle 3,50 prosenttia (m/m);
Kevytmaito: maito, joka on lämpökäsitelty ja jonka rasvapitoisuus on muutettu vähintään 1,50 prosentiksi (m/m) ja enintään 1,80 prosentiksi (m/m);
Rasvaton maito: lämpökäsitelty maito, jonka rasvapitoisuus on muutettu enintään 0,50 prosentiksi (m/m).
D-vitaminoitu maito: Kansallisessa asetuksessa (MMMa 754/2016 ) säädetään D-vitamiinin lisäämisestä homogenoituun rasvattomaan maitoon, joka on tarkoitus saattaa markkinoille Suomessa.