Ravintolisissä sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet sekä niiden lähteet

Ravintolisien valmistuksessa saa käyttää ainoastaan ravintolisädirektiivin 2002/46/EY liitteessä I lueteltuja vitamiineja ja kivennäisaineita liitteessä II luetelluissa muodoissa (huomioi viimeisin konsolidoitu versio).

Ravintolisissä käytettävien vitamiini- ja kivennäisaineyhdisteiden on täytettävä niitä koskevat puhtausvaatimukset. Lue lisää puhtausvaatimuksista täältä. Jos vitamiini- tai kivennäisaineyhdiste on hyväksytty uuselintarvike, sitä koskevat puhtausvaatimukset on annettu asetuksessa (EU) 2017/2470 hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden unionin luettelosta (huomioi viimeisin konsolidoitu versio).  

Uusia vitamiini- tai kivennäisaineyhdisteitä voi hakea lisättäväksi ravintolisädirektiivin liitteeseen kahdella eri menettelyllä riippuen siitä, onko yhdiste uuselintarvike vai ei:

• Yhdisteet, joilla on merkittävä käyttöhistoria elintarvikkeissa ennen 15.5.1997, ja joita ei katsota siten uuselintarvikkeiksi, haetaan ravintoaineen sallituksi lähteeksi hakemuksella, joka toimitetaan Euroopan komissiolle.
  • Euroopan komission ohje hakemuksen tekemiseen (englanniksi, pdf)
• Yhdisteille, joilla ei ole merkittävää käyttöhistoriaa elintarvikkeissa ennen 15.5.1997, ja jotka katsotaan siten uuselintarvikkeiksi, haetaan uuselintarvikelupaa Euroopan komission sähköisessä järjestelmässä.
  • Ohjeet uuselintarvikeluvan hakemiseen Ruokaviraston verkkosivuilla.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät ravintolisissä

Vähimmäismäärät

Jotta ravintolisää voidaan myydä jonkun vitamiinin tai kivennäisaineen lähteenä, on kyseisen vitamiinin tai kivennäisaineen vuorokautisen saannin ravintolisästä olla vähintään 15 prosenttia päivittäisen saannin vertailuarvosta annostusohjeen mukaisesti nautittuna.

Jos ravintolisää myydään vitamiinin tai kivennäisaineen erinomaisena tai hyvänä lähteenä, tai markkinoidaan siten, että ravintolisä sisältää runsaasti vitamiineja tai kivennäisaineita (esimerkiksi tuotteen nimessä), ravintolisästä saatavan vuorokausiannoksen on oltava vähintään 30 prosenttia päivittäisen saannin vertailuarvosta annostusohjeen mukaisesti nautittuna.

Lue lisää Ruokaviraston verkkosivuilta.

Enimmäismäärät

Ravintolisien sisältämille vitamiineille ja kivennäisaineille ei ole toistaiseksi annettu enimmäismääriä lainsäädännössä. Ravintolisän on oltava kuitenkin turvallinen, eikä sen vuorokausiannoksesta saatava vitamiinin tai kivennäisaineen määrä saa aiheuttaa terveysvaaraa kuluttajille.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut ravintoaineiden turvallisuutta ja antanut eräille vitamiineille ja kivennäisaineille vuorokautisen turvallisen saannin ylärajat (UL-arvot, Tolerable Upper Intake Level). UL-arvo kertoo, kuinka paljon vitamiinia tai kivennäisainetta voidaan kokonaisuudessaan nauttia jatkuvassa pitkäaikaisessa käytössä ilman turvallisuusriskiä. Eri ravintoaineiden UL-arvot on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Ruokavirasto katsoo, että jos vitamiinin tai kivennäisaineen määrä ravintolisän suositellussa vuorokausiannoksessa ylittää UL-arvon, ravintolisän voidaan katsoa aiheuttavan terveysvaaraa kuluttajille. Näissä tapauksissa elintarvikealan toimijoiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveysvaaran hallitsemiseksi. Toimenpiteet on harkittava tapauskohtaisesti, kyseiseen tilanteeseen sopiviksi. Mahdollisia terveysvaaran hallintatoimenpiteitä ovat esimerkiksi:

• ravintoaineen pitoisuuden alentaminen ravintolisän vuorokausiannoksessa,
• suositeltavan vuorokausiannoksen pienentäminen,
• varoitusmerkintä, tai
• joku muu tapa ravintolisän turvallisuuden varmistamiseksi.

Ravintolisiä, jotka sisältävät muita kuin sallittuja vitamiineja ja/tai kivennäisaineita, tai niiden lähteitä, tai joiden turvallisuutta ei ole varmistettu, ei saa saattaa markkinoille. Ohjeet ravintolisien takaisinvetoon löytyvät täältä.

Taulukko: Ravintoaineiden päivittäisen saannin vertailuarvot¹ ja vähimmäismäärät sekä turvallisen vuorokautisen saannin ylärajat^2,3,4,5,6,7 (UL)

¹ Elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011 liite XIII

² Tolerable Upper Intake Levels for Vitamins and Minerals, Scientific Committee on Food, Scientific Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies, EFSA, February 2006.

³ Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D, EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA), EFSA Journal 2012; 10 (7):2813.

⁴ Scientific Opinion on the update of Tolerable Upper Intake Level for vitamin D for infants, EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA), EFSA Journal 2018; 16 (8): 5365.

⁵ Scientific opinion on the tolerable upper intake level for selenium, EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA), EFSA Journal 2023;21(1):7704.

⁶ Scientific opinion on the tolerable upper intake level for vitamin B6, EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA), EFSA Journal 2023;21(5):8006.

⁷ Scientific opinion on the tolerable upper intake level for vitamin D, including the derivation of a conversion factor for calcidiol monohydrate, EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA), EFSA Journal 2023;21(8):8145

⁸ D-vitamiinin turvallisen saannin raja 0-6 kuukauden ikäisille on 25 µg ja 6-12 kuukauden ikäisille 35 µg.

⁹ B6-vitamiinin turvallisen saannin raja 4-6 kuukauden ikäisille on 2,2 mg ja 7-11 kuukauden ikäisille 2,5 mg.

¹⁰ Mukaan lasketaan vain ravintolisistä, täydennetyistä elintarvikkeista ja vedestä peräisin olevat magnesiumsuolat ja MgO.

¹¹ Seleenin turvallisen saannin raja 4-6 kuukauden ikäisille on 45 µg ja 7-11 kuukauden ikäisille 55 µg.