1. Mistä tiedän, onko Ruokavirasto tutkinut tuotteen, että se on turvallinen? Tutkiiko Ruokavirasto ravintolisät ennen kuin ne pääsevät Suomen markkinoille?
– Ruokavirasto ei tutki ravintolisiä ennen niiden tuloa Suomen markkinoille, eikä ravintolisille tarvitse hankkia ennakkohyväksyntää Ruokavirastosta.
Markkinoille tuotavasta uudesta ravintolisästä on kuitenkin tehtävä ravintolisäilmoitus Ruokavirastoon. Ilmoituksen tekee tuotteen valmistaja, valmistuttaja tai maahantuoja. Myös ravintolisän ominaisten aineiden muutoksesta tai maahantuojan vaihtumisesta on ilmoitettava Ruokavirastoon. Vastaanottaessaan ilmoituksen Ruokavirasto ei arvioi tuotteen turvallisuutta, koostumusta eikä merkintöjä. Ruokavirasto toimittaa ravintolisäilmoitukset tiedoksi valvontaa varten yritystä valvovalle viranomaiselle.
Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Yritys vastaa myös siitä, että tuotteesta annetaan riittävät ja oikeat tiedot. Yrityksen velvollisuus on omavalvonnallaan varmistaa, tarvittaessa tutkimuksin, että tuotteen koostumus vastaa pakkausmerkinnöissä annettuja tietoja. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat yritysten omavalvonnan toteutumista ja mikäli puutteita havaitaan, ryhtyvät valvontatoimenpiteisiin.
Lisätietoa ravintolisäilmoituksesta
2. Onko laillista tilata ravintolisää ulkomailta yksityiskäyttöön esimerkiksi netin kautta?
– Lainsäädäntö ei rajoita ravintolisien tilaamista ulkomailta yksityiskäyttöön.
Kannattaa kuitenkin varmistaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämästä lääkeluettelosta, että tuote ei sisällä mahdollisesti lääkkeiksi Suomessa luokiteltavia aineita. Lääkevalmisteiden vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolisesta valtiosta on kielletty.
Lisäksi
Lisätietoa Fimean verkkosivuilta.
Tullin ohjeet netistä tilaajalle
3. Tulin ostaneeksi ravintolisän, mutta en tiedä, onko sen käyttö turvallista. Keneen voin ottaa yhteyttä?
– Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa elintarvikealan toimija eli valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja, myyjä tai muu vastaava. Yritys vastaa myös siitä, että mikäli tuotteessa havaitaan virhe tai sen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa, se poistetaan tarvittaessa markkinoilta ja kuluttajille tiedotetaan asiasta.
Ruokavirasto on laatinut ravintolisien turvallisen käytön ohjeet kuluttajille. Lisäksi Ruokavirasto suosittelee, että jotain pitkäaikaissairautta, kuten sydän- ja verisuonisairautta sairastavat henkilöt neuvottelevat ravintolisien käytöstä lääkärinsä kanssa.
Kuluttaja voi tehdä tarvittaessa valituksen ravintolisästä oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle (terveystarkastajalle).
Ota yhteyttä elintarvikevalvontaan (yhteystiedot)
4. Ravintolisä sisältää useita yrttejä, vitamiineja ja muita aineita. Onko olemassa listaa hyväksytyistä aineista, joita ravintolisissä saa käyttää?
– Kiellettyjen tai sallittujen aineiden listaa ei ole olemassa paitsi vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä niiden lähteiden osalta. Pääsääntö on, että tuotteen on oltava elintarvikkeena turvallinen, sen ainesosilla on oltava käyttöhistoriaa ja ainesosat eivät saa tehdä tuotteesta lääkettä. Yrityksen vastuulla on selvittää, että nämä ehdot tuotteissa täyttyvät.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ylläpitää luetteloa niistä aineista ja rohdoksista, jotka saattavat tehdä tuotteesta lääkkeen. Myös lapsille tarkoitetut vitamiini- tai kivennäisainevalmisteet saatetaan luokitella lääkkeeksi. Lisää tietoa luokittelusta löytyy Fimean internet-sivuilla olevasta lääkeluettelosta.
Ravintolisissä sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet ja niiden lähteet (2002/46/EY)
Lisätietoa ainesosien käyttöhistoriasta ja uuselintarvikkeista
5. Onko ravintolisän sisältämille vitamiineille ja kivennäisaineille olemassa vähimmäis- tai enimmäisrajoja? Entä muille aineille, esimerkiksi yrttiuutteille?
– Kansallista lainsäädäntöä enimmäismääristä ei ole. Tuotteen on kuitenkin oltava käyttäjälleen käyttöohjeen mukaisesti nautittuna turvallinen. Euroopan komissio laatii parhaillaan esitystä ravintolisien (ja täydennettävien elintarvikkeiden) vitamiinien ja kivennäisaineiden enimmäismääristä.
Lisäksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea saattaa luokitella lääkkeiksi sellaiset valmisteet, joiden vuorokausiannos sisältää erittäin paljon vitamiineja tai kivennäisaineita. Luokittelu tehdään tapauskohtaisesti.
Väiteasetus (1924/2006/EY) säätelee, milloin elintarviketta, kuten ravintolisää, voidaan markkinoida vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä. Jotta ravintolisää voidaan myydä vitamiinin ja/tai kivennäisaineen lähteenä, ja jotta vitamiinin/kivennäisaineen saa merkitä ravintolisän ravintoarvotaulukkoon, tulee vitamiinin/kivennäisaineen määrä vuorokausiannoksessa olla vähintään 15 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta (1169/2011/EU).
6. Mitä merkintöjä ravintolisäpakkauksessa on oltava?
– Ravintolisiä koskevat samat yleiset pakkausmerkintävaatimukset kuin muitakin elintarvikkeita. Pakkausmerkinnät on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi.
Lisäksi ravintolisäpakkauksessa on oltava muun muassa maininnat valmisteen sisältämistä ominaisista ravintoaineista ja suositellusta vuorokausiannoksesta sekä seuraavat varoitukset:
- Suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää.
- Ravintolisää ei tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.
- Tuote on säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.
Pakkausmerkinnöistä on enemmän tietoa ravintolisäoppaassa ja elintarviketieto-oppaassa (elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille).
7. Luin lehdestä, että rautavalmisteet voivat aiheuttaa syöpää. Onko se totta?
– Lehdissä on kirjoitettu ruotsalais-brittiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan kaksi rautavalmisteissa käytettyä rautayhdistettä voisi aiheuttaa syöpää.
Tutkimuksessa mainittuja rautayhdisteitä ei ole hyväksytty käytettäväksi ravintolisissä Suomessa, eikä EU-alueella.
Tutkimus on myös tehty laboratorio-olosuhteissa soluilla, joten tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä ihmisiin.
Rautaa sisältävistä aineista puhuttaessa tulee erottaa sen eri muodot, kuten ferro- ja ferri -rauta. Lainsäädännön mukaan ravintolisien valmistuksessa sallittuja raudan lähteitä ovat esimerkiksi ferrositraatti, ferriammoniumsitraatti, ferrinatrium-EDTA sekä ferrosulfaatti. Ruotsalais-brittiläistutkimuksessa mainitut rautaa sisältävät aineet ovat ferrisitraatti ja ferri-EDTA, jotka eivät ole ravintolisissä sallittuja ja ovat elintarvikekäytössä kiellettyjä EU:n alueella.
Ravintolisiin sovelletaan ravintolisädirektiiviä (2002/46/EY) sekä kansallista lainsäädäntöä (MMM:n asetus ravintolisistä 78/2010). EU:n ravintolisädirektiivissä sekä kansallisessa ravintolisäasetuksessa luetellaan vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät aineet, joita saa käyttää ravintolisien valmistuksessa vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteinä.
8. Mitä vaatimuksia laki asettaa ravintolisiä myyvälle yritykselle?
– Ravintolisän myyjän on tehtävä ilmoitus toiminnastaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Myös ravintolisien myynnistä verkkokaupassa tulee tehdä ilmoitus, vaikka fyysisiä tiloja yrityksellä ei varsinaisesti olisikaan. Tällöin kyseessä on etämyynti niin sanotussa virtuaalihuoneistossa.
Myyjällä on oltava myös omavalvontasuunnitelma, josta käy ilmi, että myyjä hallitsee elintarvikkeisiin liittyvät riskitekijät.
Lisäksi ravintolisän myyjän kannattaa varmistaa tuotteen valmistajalta, valmistuttajalta tai maahantuojalta, että myytävistä tuotteista on tehty Ruokavirastoon ravintolisäilmoitus.
Lisätietoa elintarviketoiminnan ilmoittamisesta
9. Suunnittelen ravintolisien maahantuontia. Kenen puoleen voin kääntyä saadakseni neuvoja?
– Ruokaviraston nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa, muun muassa elintarviketoiminnan rekisteröinnistä, ravintolisien ilmoitusmenettelystä ja pakkausmerkinnöistä.
Oman kunnan elintarvikevalvontaviranomainen (terveystarkastaja) neuvoo elintarvikealan toimijoita ja kuluttajia. Ravintolisäilmoitusten ja pakkausmerkintöjen laatimisessa voi tarvittaessa kääntyä konsulttipalveluja tarjoavien yritysten puoleen.
Lisätietoa elintarviketoiminnan rekisteröinnistä ja hyväksynnästä
Elintarvikealan oppaat
10. Saako tuotetta myydä, vaikka Ruokavirastolta ei ole vielä tullut tietoa ravintolisäilmoituksen vastaanottamisesta?
– Kyllä saa. Ruokavirasto katsoo ilmoitusvelvollisuuden täytetyksi, kun ilmoitus on lähetetty onnistuneesti Ruokaviraston sähköisen asiointipalvelun kautta tai kun palvelun ulkopuolella tehty ilmoitus saapuu virastoon kaikkine vaadittavine tietoineen ja liitteineen.
Ruokavirasto ei arvioi tuotteen turvallisuutta, koostumusta tai pakkausmerkintöjä ilmoitusta vastaanotettaessa. Ilmoituksen vastaanottaminen ei siis tarkoita sitä, että Ruokavirasto olisi hyväksynyt ilmoitetun ravintolisän elintarvikemääräysten mukaiseksi.
Ilmoituksen tekijä saa ilmoituksen vastaanottamisesta vastausviestin. Ilmoitus liitteineen lähtee myös paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa myös muille valvontaviranomaisille tiedoksi ja valvontaa varten.
11. Suunnittelen ravintolisän vientiä ja tarvitsen sitä varten vientitodistuksen, sertifikaatin tai muun sellaisen, josta ilmenee, että tuote on Suomessa laillisesti markkinoilla. Saanko sen Ruokavirastosta?
– Ruokavirasto ei kirjoita tällaisia vientitodistuksia, sertifikaatteja, lausuntoja tai muita vastaavia vientiasiakirjoja. Niitä tarvitessaan toimijan tulee ottaa yhteyttä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiseen.