Valvontaohjelmassa tutkitut eläin- ja elintarvikeryhmät sekä näytteiden määrät ennen vuotta 2023
Vuoden 2022 loppuun saakka toteutettiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa, jossa tutkittiin sekä elävistä eläimistä otettuja näytteitä että eläimistä saatavista tuotteista otettuja näytteitä yhteensä vuosittain noin 4300 kappaletta. Eri eläinryhmistä ja tuotteista oli otettava säädösten mukaisesti näytteitä niiden vuosittaisiin tuotantolukuihin perustuvasta määrästä seuraavasti:
- Nauta: 1 näyte / 250 teurastettua eläintä kohden / Suomen ohjelmassa noin 1250 kpl
- Sika: 1 näyte / 2000 teurastettua eläintä kohden / Suomen ohjelmassa noin 1440 kpl
- Lammas ja vuohi: 1 näyte / 2000 teurastettua eläintä / Suomen ohjelmassa noin 50 kpl
- Hevonen: näytemäärän oltava suhteessa todettuihin ongelmiin / Suomen ohjelmassa noin 70 kpl
- Siipikarja: näytemäärä 1 näyte / 2000 tonnia kohden / Suomen ohjelmassa noin 650 kpl *)
- Tarhattu riista: 10 / 300 tonnia kohden / Suomen ohjelmassa noin 130 kpl
- Luonnonvarainen riista: vertaa jäniseläimet / Suomen ohjelmassa 30 kpl
- Jäniseläimet: 10 näyte / 300 tonnia (3000 tonnia) + 1/300 tonnia / ei tutkita Suomen ohjelmassa **)
- Vesiviljelytuotteet: 1 näyte / 100 tonnia kohden / Suomen ohjelmassa noin 200 kpl
- Maito: 1 näyte / 15 000 kg kohden, vähintään 300 näytettä / Suomen ohjelmassa 300 kpl
- Muna: 1 näyte / 1000 tonnia kohden, vähintään 200 näytettä / Suomen ohjelmassa 200 kpl
- Hunaja: 10 näyte / 300 tonnia (3000 tonnia) + 1/300 tonnia / Suomen ohjelmassa noin 80 kpl ***)
*) erikseen broilereille ja kalkkunoille
**) ei virallista lihantarkastusta
***) perustuu keskimääräiseen vuosituotantoon.
Näytteistä tutkitut aineryhmät
Vierasainevalvontaohjelmaa koskevissa säädöksissä oli mainittu jokaisen eläinlajin tai eläinryhmän kohdalla kaikki ne aineryhmät ja näytteiden määrät, joita valvontaohjelmassa oli ainakin tutkittava. Yksittäisistä yhdisteistä ja tutkimuksista sovittiin erikseen Ruokaviraston valvonnan ja laboratorioiden välillä ottaen huomioon mm. EU-komission ja EU:n vertailulaboratorioiden suositukset.
Vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut aineryhmät jaotellaan säädösten mukaan kahteen pääryhmään:
- Ryhmä A eli kasvua edistävät ja kielletyt aineet
- Ryhmä B eli eläinlääkkeet ja ympäristöstä peräisin olevat kontaminantit.
EU:ssa ja siten myös Suomessa kasvua edistävien hormonien ja eräiden muiden kasvua edistävien aineiden käyttö tuotantoeläimille on kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu. Ryhmään A kuuluvien aineiden valvonnan tavoitteena on varmistaa, ettei näitä aineita käytetä laittomasti.
Ryhmään B kuuluvien aineiden osalta valvotaan, että eläinlääkinnässä käytettävien lääkeaineiden samoin kuin torjunta-aineiden ja ympäristömyrkkyjen pitoisuudet elintarvikkeessa ovat alle sallittujen enimmäispitoisuuksien.
Lue lisää vierasainevalvontaohjelmassa tutkittavista aineryhmistä tai yhdisteistä täältä.
Kasvua edistävät ja kielletyt aineet (Ryhmä A)
1) Stilbeenit, stilbeenijohdannaiset, niiden suolat ja esterit
2) Tyreostaatit
3) Steroidit
4) Resorsyylihappolaktonit (mukaan lukien zeranoli)
5) Beeta-agonistit
6) Muut kielletyt aineet *)
*) Komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 taulukossa 2 mainitut farmakologisesti vaikuttavat aineet, joille ei ole voitu asettaa jäämien enimmäismäärää
**) Mukaan lukien rekisteröimättömät aineet, joita voidaan käyttää eläinlääkintätarkoituksiin.
Eläinlääkkeet ja ympäristöstä peräisin olevat kontaminantit (Ryhmä B)
1) Antibiootit, mukaan lukien sulfonamidit ja kinolonit
2) Muut eläinlääkkeet
a. Loislääkkeet
b. Kokkidiostaatit, mukaan lukien nitroimidatsolit
c. Karbamaatit ja pyretroidit
d. Rauhoittavat aineet
e. Muut kuin steroidiset tulehduskipulääkkeet
f. Muut lääkevaikutuksia omaavat aineet
3) Muut ympäristöperäiset aineet ja ympäristömyrkyt
a. Orgaaniset klooriyhdisteet, mukaan lukien PCB:t
b. Orgaaniset fosforiyhdisteet
c. Kemialliset alkuaineet
d. Homemyrkyt
e. Väriaineet
f. Muut.