Valvontatulokset 2015

Ruokavirasto kokoaa eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan vierasainevalvontaohjelman tulokset vuosittain ja yhteenveto julkaistaan myös osana Elintarviketurvallisuus Suomessa-raporttia. Linkki Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran julkaisuun 4/2016 Elintarviketurvallisuus Suomessa 2015.

Vierasainevalvontaohjelman tulokset vuonna 2015

Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa to­teutetaan vuosittain sekä kansallisen että Euroopan yhteisön lainsäädännön (neuvoston direk­tiivi 96/23/EY) vaatimuksesta. Tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lää­keaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa.

Vuonna 2015 vierasainevalvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Ainoas­taan luonnonvaraiseen riistaan kuuluvia näytteitä (hirvi) ei tutkittu. Yhteensä 4 324 näyttees­tä tehtiin yli 35 000 tutkimusta. Taulukossa 43 on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näy­temäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä jäämiä sisältävien näytteiden määrät vuonna 2015. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellai­set näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpi­derajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita.

Taulukko 43. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta sekä todetut jäämät vuonna 2015.

*) 2 kpl virtsa: alfa-zearalenoli (1), beta-zearalanoli (1), beta-zearalenoli (2)

**) 1 kpl lihas: kloramfenikoli (kielletyn aineen käyttöä ei todettu)

***) 9 kpl virtsa: alfa-zearalenoli (9), zearalenoni (3)

Yhdestä teurastamolla otetusta sian lihasnäytteestä todettiin pieni määrä kiellettyä ainetta kloramfenikolia. Tapauksen selvittelyjen yhteydessä ei kuitenkaan tullut esiin viitteitä siitä, että eläimiä olisi lääkitty säädösten vastaisesti. On todettu, että kloramfenikolia voi esiintyä pieniä määriä luontaisesti esimerkiksi eläinten kuivikkeena käytetyissä oljissa. Joidenkin tuo­tantoeläimille kiellettyjen kasvua edistävien aineiden tai niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämiä voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Taulukossa 44 esitettyjen näyttei­den lisäksi todettiin 2-tiourasiilia naudan, sian ja villisian virtsanäytteestä. Yhdestä naudan virtsanäytteestä todettiin alfa-boldenonia ja yhdestä sian virtsanäytteestä beta-nandrolonia. Seitsemässä naudan verinäytteessä todettiin beta-testosteronia.

Sallittujen lääkeaineiden jäämiä ei todettu raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia.

Suuresta osasta tarhattuun riistaan kuuluvien porojen maksa- ja munuaisnäytteistä osoitettiin ympäristöstä peräisin olevaa kadmiumia. Myös lihasnäytteitä tutkittiin, mutta niissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Yhteensä 11 tuotantoeläimiltä otetusta virtsanäyttees­tä todettiin hometoksiinijäämiä. Yksittäisiä aineenvaihduntatuotteita osoitettiin aikaisempaa useampia, koska käytössä olevaa analyysimenetelmää oli parannettu ennen vuoden 2015 tutkimusten tekoa.

Vuoden 2015 vierasainevalvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltai­set kuin aikaisempinakin vuosina (Taulukko 44). Määräystenvastaisten näytteiden osuus on yleensä alle 0,02 % tutkituista näytteistä huomioitaessa eläinten lääkityksistä mahdollises­ti aiheutuvat jäämät. Otettaessa huomioon myös kontaminantteja sisältäneiden näytteiden määrät, määräystenvastaisten näytteiden osuus on selvästi isompi (vuonna 2015 0,32 %).

Taulukko 44. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl), määrä­ystenvastaisten näytteiden määrät (kpl) ja niiden osuus (%) tutkituista näytteistä vuosina 2010-2015

*) kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu

Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa. Vuonna 2015 todettiin ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen pieni määrä muun kielletyn ai­neen, kloramfenikolin jäämiä yhdessä näytteessä. Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todet­tu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, vuonna 2015 ei todettu yhtään tapausta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa tuotetut elintar­vikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhte­ydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.

Kontaminantteja sisältävien näytteiden määrät ovat vähentyneet selvästi ajanjaksolla 2010 – 2015. Tarhatun riistan näytemäärä on pysynyt samana ja suuresta osasta porojen maksa- ja munuaisnäytteitä osoitettiin kadmiumia kuten edeltävinäkin vuosina. Koska luonnonvaraises­ta riistasta ei ole otettu näytteitä vuosina 2014 ja 2015, tuloksissa ei ole mukana aikaisem­pien vuosien tapaan tutkimustuloksia hirvien sisäelinnäytteistä, joista valtaosan tiedetään olevan määräystenvastaisia raskasmetallien vuoksi. Sen sijaan hometoksiineja sisältävien näytteiden määrät vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon, eikä tuloksia yleensä voi ennakoida niiden osalta. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuu­det ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaan hirven maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi. Sen sijaan, jos kyse on esimerkiksi tuo­tantoeläinten rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Rehuja tulisikin tarkastella erityisesti kevättal­vella ja erityisesti, jos rehun säilönnässä on ollut ongelmia esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi.

Koska eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan EU-sää­dösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella val­vontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia val­vontaan. Näytteiden ottoa pyritään kohdentamaan myös jatkossa mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiin­tyminen olisi todennäköisintä. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusme­netelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi.