Ruokavirasto kokoaa eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan vierasainevalvontaohjelman tulokset vuosittain ja yhteenveto julkaistaan myös osana Elintarviketurvallisuus Suomessa-raporttia.
Vierasainevalvontaohjelman tulokset vuonna 2019
Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön (neuvoston direktiivi 96/23/EY) vaatimuksesta. Tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien (mm. raskasmetallit, pestisidit ja homemyrkyt) esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa.
Vuonna 2019 vierasainevalvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan luonnonvaraiseen riistaan kuuluvia näytteitä (hirvi) ei tutkittu. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 4196 näytteestä ja tuloksia saatiin lähes 50 000. Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönoton vuoksi tulosten laskutapaa on tarkennettu vuoden 2015 tuloksiin verrattuna. Taulukossa 1 on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2019. Osa näytteistä on tutkittu useamman ryhmän aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.
Taulukko 1. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräysten vastaiset näytteet (kpl) vuonna 2019 (16.4.2020).
| Eläinryhmä tai eläimestä saatava elintarvike | Kielletyt aineet | Sallitut eläin-lääkkeet | Kontaminantit | Näytteet yhteensä | Määräystenvastaiset näytteet (kpl) ja niissä todetut jäämät |
|---|---|---|---|---|---|
| Naudat | 790 | 396 | 169 | 1215 | |
| Siat | 590 | 812 | 229 | 1415 | |
| Siipikarja | 380 | 327 | 76 | 627 | |
| Lampaat | 15 | 29 | 7 | 39 | |
| Hevoset | 32 | 27 | 6 | 51 | |
| Hirvet | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Tarhattu riista | 8 | 59 | 33 | 86 |
3 maksa/kadmium |
| Maito | 220 | 308 | 82 | 312 | 1 bentsyylipenisiliini + diklofenaakki |
| Kala | 92 | 78 | 74 | 199 | |
| Kananmuna | 142 | 181 | 51 | 202 | |
| Hunaja | 55 | 55 | 37 | 55 |
Joidenkin tuotantoeläimille kiellettyjen kasvua edistävien aineiden tai niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämiä voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Taulukossa 1 esitettyjen tulosten lisäksi todettiin kahden naudan verinäytteestä pieni pitoisuus beta-testosteronia ja sian virtsanäytteestä beta-boldenonia ja nandroloni-betaa. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.
Sallittujen mikrobilääkeaineiden jäämiä osoitettiin kahdesta näytteestä. Yhdestä maitonäytteestä todettiin bentsyylipenisilliiniä vähän raja-arvon ylittävä pitoisuus sekä lisäksi pieni pitoisuus kipulääkkeenä käytettävää diklofenaakkia, jota ei ole hyväksytty tuotantoeläimille. Yhdestä hunajanäytteestä todettiin vähäinen määrä oksitetrasykliinin jäämiä.Suuresta osasta tarhattuun riistaan kuuluvien porojen maksa- ja munuaisnäytteistä osoitettiin ympäristöstä peräisin olevaa kadmiumia. Myös lihasnäytteitä tutkittiin, mutta niissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Lähes kaikista porojen sisäelinnäytteistä ja yhdestä lampaan rasvanäytteestä todettiin pieniä pitoisuuksia HCB:tä (heksaklorobentseeni). Kolmessa poronrasvanäytteessä pitoisuudet ylittivät torjunta-ainesäädöksissä asetetun MRL-arvon, mutta lihasnäytteistä ei todettu HCB-jäämiä. Hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia tai sen aineenvaihduntatuotteita todettiin pieniä pitoisuuksia myös vuonna 2019 sioista tai naudoista otetuista virtsanäytteistä (yhteensä 26 tapausta).
Vuoden 2019 vierasainevalvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina.Määräystenvastaisten näytteiden osuus on yleensä 0 - 0,02 % tutkituista näytteistä huomioitaessa eläinten lääkityksistä mahdollisesti aiheutuvat jäämät. Otettaessa huomioon myös kontaminantteja sisältäneiden näytteiden määrät, määräystenvastaisten näytteiden osuus on vähän korkeampi (vuonna 2019 0,36 %). Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.
Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa. Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, vuonna 2019 vain yhdessä tapauksessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.
Kontaminantteja sisältävien näytteiden määrät ovat pysyneet samalla tasolla ajanjaksolla 2014 – 2019. Tarhatun riistan näytemäärä on pysynyt samana ja suuresta osasta porojen maksa- ja munuaisnäytteitä osoitettiin kadmiumia kuten edeltävinäkin vuosina. Luonnonvaraisesta riistasta ei ole otettu näytteitä vuosina 2014 -2019, joten tuloksissa ei ole mukana aikaisempien vuosien tapaan tutkimustuloksia hirvien sisäelinnäytteistä. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuudet ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaan hirven maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi. HCB:n raja-arvoa on alennettu tarhatun riistan osalta ja sen vuoksi porojen rasvasta todetaan yksittäisiä raja-arvon ylityksiä. Sen sijaan hometoksiineja sisältävien näytteiden määrät vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon, eikä tuloksia yleensä voi ennakoida niiden osalta. Jos kyse on esimerkiksi tuotantoeläinten rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Rehuja tulisikin tarkastella erityisesti kevättalvella ja erityisesti, jos rehun säilönnässä on ollut ongelmia esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Syys- ja talvikausi 2018–2019 oli Suomessa sateinen, mikä vaikeutti rehuviljan säilöntää kuten edellisenäkin vuonna. Tämä tuli esiin myös hometoksiinia sisältävien näytteiden kohdalla, sillä niiden jäämiä todettiin yleisesti myös vuonna 2019.
Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten täydentävien ehtojen valvontaa, joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen täydentävien ehtojen valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.
Koska eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. Tiedossa olevat EU-säädösmuutokset muuttavat valvontaohjelman sisältöä merkittävästi tulevina vuosina, sillä ohjelmaan toistaiseksi kuuluvat kontaminanttitutkimukset jäävät pois ohjelmasta. Myös valvontajärjestelmiin on odotettavissa muutoksia. Näytteiden ottoa pyritään kuitenkin myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä.