Ruokavirasto kokoaa vierasainevalvontaohjelman tulokset vuosittain ja yhteenveto julkaistaan myös osana vuoden 2020 Elintarviketurvallisuus Suomessa-raporttia.
Vierasainevalvontaohjelman tulokset vuonna 2020
Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 (artikla 150) ja neuvoston direktiivi 96/23/EY) vaatimuksesta. Tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien (mm. raskasmetallit, pestisidit ja homemyrkyt) esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa.
Vuonna 2020 vierasainevalvontaohjelmaa pyrittiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti Covid-19-tilanteesta huolimatta. Luonnonvaraiseen riistaan kuuluvia näytteitä (hirvi) ei tutkittu. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 4120 näytteestä ja tuloksia saatiin yli 45 000 (taulukko 1). Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Osa näytteistä on tutkittu useamman ryhmän aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.
Taulukko 1. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräysten vastaiset näytteet (kpl) vuonna 2020 (16.4.2021).
| Eläinryhmä tai eläimestä saatava elintarvike | Kielletyt aineet | Sallitut eläin-lääkkeet | Kontaminantit | Näytteet yhteensä | Määräystenvastaiset näytteet (kpl) ja niissä todetut jäämät |
|---|---|---|---|---|---|
| Naudat | 718 | 386 | 179 | 1136 | |
| Siat | 582 | 813 | 228 | 1409 | |
| Siipikarja | 402 | 304 | 67 | 587 | |
| Lampaat | 16 | 25 | 10 | 37 | |
| Hevoset | 25 | 18 | 4 | 40 | |
| Hirvet | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Tarhattu riista | 9 | 55 | 30 | 81 |
5 maksa/kadmium |
| Maito | 197 | 279 | 87 | 279 | 1 aflatoksiini-M1 |
| Kala | 77 | 57 | 69 | 193 | |
| Kananmuna | 142 | 202 | 50 | 202 | |
| Hunaja | 56 | 56 | 38 | 56 | 2 lyijy |
Joidenkin tuotantoeläimille kiellettyjen kasvua edistävien aineiden tai niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämiä voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Taulukossa 1 esitettyjen tulosten lisäksi todettiin yhden naudan ja yhden sian virtsanäytteestä tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Kolmen naudan verinäytteestä todettiin luonnollisia pitoisuuksia beta-testosteronia. Kahden tiineen naudan virtsanäytteestä nandroloni-alfaa ja -betaa, samoin kuin kahden hevosen. Yhden sian virtsanäytteestä todettiin nandroloni-betaa ja kolmesta broilerin maksanäytteestä estradioli-17-betaa, pitoisuudet olivat luonnollisella tasolla. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.
Sallittujen mikrobilääkeaineiden jäämiä osoitettiin kahdesta näytteestä. Yhdestä hunajanäytteestä todettiin vähäinen määrä mikrobilääkeaineisiin kuuluvan sulfadiatisiinin jäämiä ja yhdestä kalan maksanäytteestä todettiin loislääkkeenä käytettävää emamektiiniä.
Suuresta osasta tarhattuun riistaan kuuluvien porojen maksa- ja munuaisnäytteistä osoitettiin ympäristöstä peräisin olevaa kadmiumia. Myös lihasnäytteitä tutkittiin, mutta niissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Kolmesta poron rasvanäytteestä todettiin pieniä pitoisuuksia HCB:tä (heksaklorobentseeni). Pitoisuudet eivät ylittäneet torjunta-ainesäädöksissä asetettua MRL-arvoa, lihasnäytteistä ei todettu HCB-jäämiä. Kahdesta hunajanäytteestä todettiin hiukan raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyjä.
Hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia tai sen aineenvaihduntatuotteita todettiin pieniä pitoisuuksia myös vuonna 2020 sioista tai naudoista otetuista virtsanäytteistä (yhteensä 13 tapausta) ja pieni pitoisuus okratoksiinia yhdestä sian munuaisnäytteestä. Yhdestä maitonäytteestä todettiin hiukan raja-arvon ylittävä pitoisuus aflatoksiini-M1.
Vuoden 2020 vierasainevalvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina). Määräystenvastaisten näytteiden osuus on yleensä 0 - 0,02 % tutkituista näytteistä huomioitaessa eläinten lääkityksistä mahdollisesti aiheutuvat jäämät. Otettaessa huomioon myös kontaminantteja sisältäneiden näytteiden määrät, määräystenvastaisten näytteiden osuus on vähän korkeampi (vuonna 2020 0,27 %). Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.
Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa.
Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, vuonna 2020 raja-arvojen ylityksiä ei todettu. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.
Kontaminantteja sisältävien näytteiden määrät ovat pysyneet samalla tasolla ajanjaksolla 2014–2020. Tarhatun riistan näytemäärä on pysynyt samana ja suuresta osasta porojen maksa- ja munuaisnäytteitä osoitettiin kadmiumia kuten edeltävinäkin vuosina. Luonnonvaraisesta riistasta ei ole otettu näytteitä vuosina 2014-2020, joten tuloksissa ei ole mukana aikaisempien vuosien tapaan tutkimustuloksia hirvien sisäelinnäytteistä. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuudet ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaan hirven maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi. Sen sijaan hometoksiineja sisältävien näytteiden määrät vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon, eikä tuloksia yleensä voi ennakoida niiden osalta. Jos kyse on esimerkiksi tuotantoeläinten rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Rehuja tulisikin tarkastella erityisesti kevättalvella ja erityisesti, jos rehun säilönnässä on ollut ongelmia esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Syys- ja talvikausi 2019–2020 oli Suomessa sateinen, mikä vaikeutti rehuviljan säilöntää kuten edellisenäkin vuonna. Tämä tuli esiin myös hometoksiinia sisältävien näytteiden kohdalla, sillä niiden jäämiä todettiin yleisesti myös vuonna 2019. Selvitysten perusteella päädyttiin siihen, että hunajanäytteistä todetut lyijyjäämät olivat todennäköisesti peräisin huonokuntoisista hunajankäsittelyvälineistä.
Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten täydentävien ehtojen valvontaa, joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen täydentävien ehtojen valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.
Koska eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. Tiedossa olevat EU-säädösmuutokset muuttavat valvontaohjelman sisältöä merkittävästi vuodesta 2023 alkaen, sillä ohjelmaan toistaiseksi kuuluvat kontaminanttitutkimukset jäävät pois ohjelmasta. Myös valvontajärjestelmiin on odotettavissa pieniä muutoksia. Näytteiden ottoa pyritään kuitenkin myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä.