Ruokavirasto kokoaa vierasainevalvontaohjelman tulokset vuosittain ja yhteenveto julkaistaan myös osana Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 -raporttia
Vierasainevalvontaohjelman (Eläinlääkejäämien valvontaohjelman) tulokset vuonna 2022
Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa on toteutettu vuosittain sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 artikla 150 ja neuvoston direktiivin 96/23/EY liitteet) vaatimuksesta. Tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurattu myös ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien (mm. raskasmetallit, pestisidit ja homemyrkyt) esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa.
Vuonna 2022 vierasainevalvontaohjelma toteutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti Covid-19 tilanteesta huolimatta. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 4076 näytteestä ja tuloksia saatiin noin 50 000. Analytiikassa ns. monijäämämenetelmien käyttöönottoa on laajennettu edelleen. Taulukossa 1 on esitetty tuotantolukuihin perustuvat näytemäärät eläin- tai elintarvikeryhmittäin ja tutkimusten jakautuminen eri aineryhmiin sekä määräystenvastaisten näytteiden määrät vuonna 2022. Luonnonvaraiseen riistaan kuuluvia näytteitä (hirvi) ei tutkittu. Osa näytteistä on tutkittu useampaan ryhmään kuuluvien aineiden varalta. Määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä raja-arvon tai toimenpiderajan ylittävä määrä tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita. Todetut määräystenvastaisuudet tai niiden epäilyt johtavat aina tapausta koskeviin virallisiin selvityksiin.
Taulukko 1. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa tutkitut näytemäärät (kpl) eri eläin- tai elintarvikeryhmissä eri aineryhmien tutkimusten osalta (kpl) sekä määräysten vastaiset näytteet (kpl) vuonna 2022 (23.4.2023)
Taulukossa 1 esitettyjen määräystenvastaisten tulosten lisäksi joitakin tuotantoeläimille kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita voi esiintyä pieniä pitoisuuksia myös luonnollisesti. Näytteistä voidaan todeta myös sallittujen lääkeaineiden jäämiä tai muita vieraita aineita pieniä, alle raja-arvojen olevia pitoisuuksia.
Naudan virtsanäytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia testosteroni-betaa, nandroloni-alfaa ja estradioli-alfaa. Yhden naudan virtsanäytteestä todettiin tiourasiilia, jota voidaan todeta silloin, kun eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. Yhdessä sikanäytteessä todettiin nandroloni-betaa ja yhden hevosen virtsanäytteestä todettiin sekä testosteroni-betaa että estradioli-alfaa ja -betaa. Yhdestä broilerin verinäytteestä todettiin pieni pitoisuus estradioli-betaa. Määritysmenetelmien herkkyyksien lisääntyminen johtaa siihen, että pieniä hormonipitoisuuksia todetaan aikaisempaa helpommin ilman, että kyseessä olisi aineiden säädösten vastainen käyttö. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei todettu.
Vuoden 2022 valvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä. Sen sijaan pieni pitoisuus kokkidiostaattien jäämiä todettiin sekä kananmunista (monensiini) että broilerin lihaksesta (narasiini).
Suuresta osasta tarhattuun riistaan kuuluvien porojen maksa- ja munuaisnäytteistä osoitettiin ympäristöstä peräisin olevaa kadmiumia kuten aikaisemminkin. Myös lihasnäytteitä tutkittiin, mutta niissä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Yhteensä kuudesta poron rasvanäytteestä todettiin pieniä pitoisuuksia HCB:tä (heksaklorobentseeni), mutta pitoisuudet eivät ylittänee torjunta-ainesäädöksissä asetettua raja-arvoa. Samanaikaisesti tutkituissa lihasnäytteissä ei todettu HCB-jäämiä. Yhdestä villisian rasvanäytteestä osoitettiin erittäin pieni pitoisuus pp-DDEtä. Kahdessa hunajanäytteessä todettiin pieni pitoisuus torjunta-ainejäämiä; toisesta asetamipridia ja toisesta pyraklostrobiinia.
Hometoksiineihin kuuluvaa zearalenonia tai sen aineenvaihduntatuotteita todettiin pieniä pitoisuuksia kuten aikaisempinakin vuosina sekä sikojen (n=30) että nautojen (n=6) virtsanäytteistä. Lisäksi yhdestä maitonäytteestä todettiin pieni pitoisuus aflatoksiini-M1.
Vuoden 2022 vierasainevalvontaohjelman toteutuminen ja tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisempinakin vuosina. Määräystenvastaisten näytteiden osuus oli 0 % huomioitaessa eläinten lääkityksistä mahdollisesti aiheutuvat jäämät. Otettaessa huomioon kontaminantteja sisältäneiden näytteiden määrät, määräystenvastaisten näytteiden osuus oli samalla tasolla kuin edeltävinäkin vuosina (vuonna 2022 0,34 %). Käytössä olevilla määritysmenetelmillä voidaan osoittaa aikaisempaa useampia lääkeaineita ja pienempiä pitoisuuksia. Muutamista näytteistä osoitetut pienet jäämäpitoisuudet eivät kuitenkaan vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.
Kiellettyjen kasvua edistävien aineiden käyttöä ei ole todettu koskaan Suomessa.
Sallittujen lääkeaineiden jäämiä on todettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa vähän raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia, mutta ei vuonna 2022. Tulosten perusteella voidaan edelleen todeta, että Suomessa tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia kuluttajalle ja että eläinten lääkityssäädöksiä - kuten lääkitysten yhteydessä annettuja varoaikoja - noudatetaan hyvin.
Kontaminantteja sisältävien näytteiden määrät ovat pysyneet samalla tasolla ajanjaksolla 2013–2021. Tarhatun riistan näytemäärä on pysynyt samana ja suuresta osasta porojen maksa- ja munuaisnäytteitä osoitettiin kadmiumia kuten edeltävinäkin vuosina. Luonnonvaraisesta riistasta ei ole otettu näytteitä vuosina 2014–2021, joten tuloksissa ei ole mukana aikaisempien vuosien tapaan tutkimustuloksia hirvien sisäelinnäytteistä. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuudet ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaiden hirvieläinten maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi. Sen sijaan hometoksiineja sisältävien näytteiden määrät vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon, eikä tuloksia yleensä voi ennakoida niiden osalta. Jos kyse on esimerkiksi tuotantoeläinten rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Rehuja tulisikin tarkastella erityisesti kevättalvella ja erityisesti, jos rehun säilönnässä on ollut ongelmia esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Tämä tuli esiin myös hometoksiinia sisältävien näytteiden kohdalla, sillä niiden jäämiä todettiin melko yleisesti myös vuonna 2022.
Kiellettyjen aineiden ja sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonta on myös osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaista ehdollisuuden valvontaa (aikaisemmin täydentävien ehtojen valvonta), joten määräystenvastaisuudet saattavat johtaa maataloustukia hakeneilla tiloilla valvonnan laajenemiseen ehdollisuuden valvonnaksi ja mahdollisiin tukiseuraamuksiin.
Koska eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa toteutettiin vuonna 2022 samoin kuin vuoden 2023 alusta alkaen uutta Eläinlääkejäämien valvontaohjelmaa toteutetaan EU-säädösten vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioilla on rajalliset mahdollisuudet suunnitella valvontaa täysin omista tarpeistaan riskiperusteisesti tai tehdä suuria vuosittaisia muutoksia valvontaan. Ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään uusia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Erityisesti uudet monijäämämenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia jäämien tutkimiseksi. EU-säädösmuutokset ovat muuttaneet valvontaohjelman sisältöä merkittävästi vuoden 2023 alusta alkaen, sillä ohjelmaan aikaisemmin kuuluneet ns. kontaminanttitutkimukset ovat siirtyneet uuteen Elintarvikkeiden vierasaineiden valvontaohjelmaan. Jatkossa Eläinlääkejäämien valvontaohjelmassa valvotaan ainoastaan kasvua edistävien hormonien tai muiden tuotantoeläimille kiellettyjen tai ei-sallittujen aineiden käyttöä sekä sallittujen eläinlääkkeiden jäämiä. Näytteiden ottoa pyritään kuitenkin myös jatkossa kohdentamaan mahdollisuuksien mukaan sekä ajallisesti että paikallisesti sellaisiin elintarvikkeisiin tai eläimiin, joissa jäämien esiintyminen olisi todennäköisintä.