1. Pitääkö omenat, päärynät tai sharonit kuoria ennen syömistä?
Hedelmiä ei tarvitse kuoria. Torjunta-ainejäämien enimmäismäärät asetetaan niin, että tuote on turvallinen myös kuorineen syötynä. Tämä koskee jopa sellaisia hedelmiä, joiden kuoria ei tyyppillisesti syödä.
Jos kuluttaja haluaa minimoida kasvinsuojeluainejäämien saantia, hedelmät voi kuoria.
Hedelmien pesu poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 % kuoren jäämistä. Tässä on kuitenkin suuria yhdistekohtaisia eroja.
2. Miksi viinirypäleet kannattaa huuhdella huolellisesti?
Eteläiseltä pallonpuoliskolta tulevien rypäleiden kuljetuslaatikoissa käytetään yleisesti natriumvetysulfiittia homehtumisen estämiseksi. Tästä tulee rypäleen pintaan rikkihapoketta, joka voi aiheuttaa oireita sulfiitille herkille henkilöille, esimerkiksi astmaatikoille. Peseminen vähentää sulfiittien määrää, mutta ei poista sitä kokonaan.
3. Miksi Ruokavirasto suosittelee pesemään hedelmät ja vihannekset ennen niiden syömistä?
Sekä suomalaisten että tuontikasvisten pesu on tarpeen, jotta niiden pinnalla oleva pöly ja muu mahdollinen lika huuhtoutuu pois.
4. Mistä löytyy tieto kasvisten torjunta-ainejäämien suurimmista sallituista pitoisuuksista?
Euroopan komission internetsivuilla oleva pestisiditietokanta kertoo muun muassa jäämien (pesticide residues) kasvikohtaiset suurimmat sallitut pitoisuudet EU:ssa.
5. Miten kotimaisten marjojen ja muiden kasvisten puhtautta valvotaan?
ELY-keskukset valvovat kasvinsuojeluaineiden käyttöä maatiloilla Tukesin ja Mavin ohjaamina. Ruokavirasto valvoo muiden torjunta-aineiden käyttöä maatiloilla. Lisäksi kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset ottavat Ruokaviraston ohjaamina vuosittain noin 100–200 näytettä kotimaisista kasviperäisistä elintarvikkeista EU:n kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelmaa varten.
Kotimaisissa marjoissa ja vihanneksissa havaitaan harvoin sallittujen enimmäismäärien ylityksiä.
Suomen torjunta-ainejäämien valvonnan tulokset julkaistaan vuosittain.
6. Miten Suomeen tuotavien kasvisten puhtautta valvotaan?
Maahantuotavien kasviperäisten elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämiä valvoo maahantuonnin yhteydessä Tulli. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat lisäksi, että maahantuojilla on toimiva omavalvontajärjestelmä.
7. Tutkitaanko luomukasviksista torjunta-ainejäämiä?
Sekä koti- että ulkomaisista luomukasviksista tutkitaan torjunta-ainejäämiä vuosittain niin elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien valvontaohjelman kuin luomuvalvonnan puitteissa. Valvontaa tehdään myös muille luomuelintarvikkeille. Tutkittujen aineiden joukkoon kuuluvat sekä tavanomaisessa, että luomutuotannossa sallitut kasvinsuojeluaineet. Lisäksi tutkitaan myös EU:ssa kiellettyjä kasvinsuojeluaineita.
8. Kuinka paljon tutkituista näytteistä on määräystenvastaisia?
Vuosittain noin 2–4 % näytteistä todetaan määräystenvastaisiksi torjunta-ainejäämien ylitysten vuoksi. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole terveydelle haitallisia, sillä torjunta-ainejäämille määriteltävät enimmäismäärät asetetaan yleensä paljon tiukemmiksi kuin toksikologiset tutkimukset edellyttävät. Jos turvallisuusarvio edellyttää torjunta-aineen jäämän enimmäismääräksi esimerkiksi 100 mg/kg, mutta maatalouskäytännöt osoittavat, että oikein käytettynä jäämiä jää vain 1 mg/kg, tulee sallituksi enimmäismääräksi tiukempi, hyvän maatalouskäytännön mukainen raja-arvo.
Määräystenvastaisista näytteistä noin kymmenesosa on sellaisia, että tuotteita ei voi varmuudella sanoa turvallisiksi ja niistä saattaa olla ihmisille terveyshaittaa.
9. Onko olemassa listaa EU:ssa kielletyistä torjunta-aineista?
Torjunta-ainejäämälainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat tehoaineet on listattu EU:n pestisiditietokantaan riippumatta siitä, ovatko ne hyväksyttyjä EU:ssa vai eivät.
EU:ssa saa käyttää ainoastaan sellaisia torjunta-aineita, joiden aktiiviset aineet on hyväksytty EU:ssa. Tämän jälkeen aktiivisia aineita sisältävä valmiste pitää vielä hyväksyttää kansallisesti Suomessa käyttöön, ja sille voidaan asettaa joitain rajoitteita; esimerkiksi, että ainetta ei saa käyttää pohjavesialueella tai peräkkäisinä vuosina.
10. Miten torjunta-aineen ja niiden jäämien turvallisuus arvioidaan?
Torjunta-aineen turvallisuus arvioidaan EU:ssa tutkimalla sen vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja kasveihin. Arvion tekeminen vaatii laajoja tutkimuksia ja kestää useita vuosia.
Torjunta-aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun torjunta-ainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan pienempi näistä arvoista.
11. Tutkiiko Ruokavirasto lastenruokien torjunta-ainejäämiä?
Suomessa valmistettavia lastenruokia tutkitaan vuosittain torjunta-ainejäämien valvontaohjelmassa. Tulli valvoo maahantuotavien lastenruokien torjunta-ainejäämiä.
12. Onko sitrushedelmien kuorella toisinaan esiintyvä kimalteleva hile terveydelle vaaratonta?
Kimalteleva hile voi olla vahamaista pintakäsittelyainetta. Niille ei ole asetettu enimmäismääriä vaan niitä saa käyttää hyvän valmistustavan mukaan. Sitrushedelmien pinnalla käytetään myös kasvinsuojeluaineita homehtumisen estämiseksi. Jos haluaa välttää niiden saantia, hedelmät kannattaa pestä ennen kuorimista ja kädet kuorimisen jälkeen.
13. Voiko jalostettu elintarvike, esimerkiksi nuudelit, sisältää liikaa kasvinsuojeluainejäämiä?
Jalostetut elintarvikkeet sisältävät enimmäismäärät ylittäviä torjunta-ainejäämä pitoisuuksia vain harvoin. Tällöin jalostetun elintarvikkeen määräystenmukaisuutta arvioidaan ns. prosessointikerrointen avulla. MRL:t on asetettu jalostamattomille elintarvikkeille.