Kasvinsuojeluainejäämiä esiintyi elintarvikkeissa vuonna 2011 aiempia vuosia vähemmän. Tutkituista tuotteista oli määräystenmukaisia 98,7 %.
Vuonna 2011 tutkittiin yhteensä 1702 satunnaisesti otettua näytettä hedelmistä, kasviksista, viljasta, prosessoiduista elintarvikkeista, lastenruuista ja eläinperäisistä tuotteista. Luomunäytteitä tutkittiin 167 kpl. Näytteistä tutkittiin yhteensä 310 eri kasvinsuojeluaineen jäämää. Eläimistä saatavia elintarvikkeita tutkittiin 40 kpl ja niistä tutkittiin 47 eri kasvinsuojeluaineen jäämää. Näytteistä 268 kpl oli kotimaisia tuotteita, 762 kpl muista EU-maista ja 654 kpl EU:n ulkopuolisista maista. 18 näytteen alkuperää ei saatu selville.
Satunnaisesti otettujen näytteiden lisäksi tutkittiin 402 seurantanäytettä, jotka otettiin tutkimuksiin aiempien rikkomusten perusteella. Seurantanäytteistä 98 % oli EU:n ulkopuolisista maista ja 2 % EU-maista.
Määräystenvastaisia tuotteita todettiin vähän
Kaikista tutkituista satunnaisnäytteistä 53 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Hedelmistä ja pähkinöistä 65 %, kasviksista 54 % ja viljasta 53 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Luomunäytteistä 15 kpl (9 %) ja viineistä 18 kpl (82 %) sisälsi jäämiä. Lastenruuissa ja eläinperäisissä tuotteissa ja kotimaisissa luomutuotteissa ei havaittu kasvinsuojeluaineiden jäämiä.
Kotimaisista tuotteista 30 %, muista EU-maista peräisin olevista tuotteista 59 % ja EU:n ulkopuolisten maiden tuotteista 57 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä.
Kaikista satunnaisnäytteistä yhteensä 54 näytteessä jäämäpitoisuuden sallittu enimmäismäärä (MRL) ylittyi. Yksi näytteistä oli kotimainen omenanäyte, 15 näytettä oli peräisin muista EU-maista, 37 näytettä EU:n ulkopuolisesta maista ja yhden näytteen alkuperämaa oli epäselvä. Menetelmän mittausepävarmuuden huomioon ottamisen jälkeen näytteistä 22 kpl (1,3 %) todettiin määräystenvastaisiksi. Näistä 14 näytettä oli EU:n ulkopuolella tuotettuja tuotteita ja 8 EU-alueen tuotteita. Kaikki tutkitut suomalaiset näytteet olivat määräystenmukaisia, mukaan lukien edellä mainittu omenanäyte, mutta kolmessa näytteessä havaittiin jäämiä aineista, joiden käyttöä ei ole hyväksytty Suomessa kyseisille tuotteille.
Luomunäytteissä ei tavattu jäämäpitoisuuksia, jotka olisivat ylittäneet normaalituotannolle asetetun sallitun enimmäismäärän.
Seurantanäytteistä 44 kpl (11 %) todettiin määräystenvastaisiksi. Näiden tuotteiden pääsy markkinoille estettiin.
Määräystenvastaiset tuotteet pysäytettiin varastoille. Mikäli markkinoille todettiin päätyneen tuotteita, joista arvioitiin aiheutuvan vaaraa kuluttajalle, ryhdyttiin lisäksi takaisinvetotoimenpiteisiin. Arvioinnissa käytettiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kehittämää PRIMO -riskinarviointimallia. Vuoden aikana lähetettiin 3 RASFF-ilmoitusta (Rapid Alert System for Food and Feed) todettujen enimmäismäärän ylitysten johdosta.
Useita jäämiä sisältävät näytteet
Vaikka valtaosa havaituista kasvinsuojeluaineiden jäämistä oli määräystenmukaisia, sisälsi osa näytteistä samanaikaisesti useiden eri aineiden jäämiä. EU:ssa sallittujen tehoaineiden määrä on vähentynyt, mutta useita eri tehoaineita sisältäviä yhdistelmävalmisteita on tullut markkinoille aiempaa enemmän.
Kasvinsuojeluainejäämille ei ole määritetty sellaista sallittua enimmäismäärää, jossa näiden aineiden yhteenlaskettua määrää rajoitettaisiin. Jos yksittäiset jäämät tuotteessa ovat määräystenmukaisia, katsotaan tuote määräystenmukaiseksi, vaikka se sisältäisi useita eri jäämiä yhtäaikaisesti.
Näytteitä, joissa todettiin samanaikaisesti yli kymmentä eri kasvinsuojeluaineen jäämää, oli goji-marjoissa (13–17 jäämää), viinin lehdissä (17–27 jäämää), mansikoissa (10–14 jäämää) ja kuivatussa ruohosipulissa (19 jäämää). Myös palkoineen käytettävissä herneissä, vadelmissa, maustepaprikoissa ja viinirypäleissä löydettiin noin kymmenen eri aineen jäämää.
Kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan
Kuluttajien kokonaisaltistumista kasvinsuojeluainejäämille on selvitetty Suomessa vuonna 2011 valmistuneessa kumulatiivisessa riskinarvioinnissa, jossa altistumisen ei todettu aiheuttavan terveyshaittaa väestötasolla. Jos kuluttaja kuitenkin haluaa välttää kasvinsuojeluaineiden saantia, on suositeltavaa suosia kotimaisia ja EU:ssa viljeltyjä tuotteita.