Kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden jäämiä elintarvikkeissa valvotaan viranomaisten yhteistyönä. Jäämien valvontaohjelma toteutetaan yhteistyössä kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten (kotimaiset tuotteet sekä tuontituotteet niiden päädyttyä Suomen markkinoille), Tullin (ei-eläinperäiset EU:n sisämarkkina- ja kolmasmaatuontituotteet maahantuonnin yhteydessä) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran (alkoholijuomat) kanssa. Ruokavirasto valvoo kasvinsuojeluainejäämiä myös kotimaisista luomutuotteista ja eläinperäisistä elintarvikkeista. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvovat ELY-keskukset Ruokaviraston ohjauksessa.
Määräystenvastaisia tuotteita todettiin vähän
Kasvinsuojeluainejäämien valvonnassa tutkittiin yhteensä 2 089 näytettä. Lainsäädännössä vahvistetun kasvinsuojeluaineen enimmäismäärä (maximum residue level, MRL) ylittyi mittausepävarmuus huomioiden yhteensä 48 näytteessä (2,3 % näytteistä). Näistä luomulainsäädännön vastaisia elintarvikkeita, joista löytyi luomussa kiellettyjä jäämiä, oli yhteensä 5 näytettä. Kaikki luomulainsäädännön vastaiset tuotteet olivat tavanomaisiksi elintarvikkeiksi kelpaavia.
Kotimaisista tuotteista otetusta 525 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 33 näytteestä (6,3 %). Tavanomaisista kotimaisista elintarvikkeista yksikään näyte ei ollut elintarvikelain mukaan määräystenvastainen. Yhdestä luonnonmukaisesta kauranäytteestä löytyi luomussa kiellettyä torjunta-ainejäämää, joka osoittautui tuulikulkeumaksi.
Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista kasvinsuojeluaineiden jäämiä sisälsi 787 näytettä (51 %). Tavaraeristä 47 kpl hylättiin kasvinsuojeluainejäämien määrän vuoksi määräystenvastaisina. Näistä neljä erää oli luomutuotteita, jotka sisälsivät luomussa kiellettyjä jäämiä. Lisäksi 52 maahantuodulle erälle annettiin huomautus kasvinsuojeluainejäämäpitoisuuden vuoksi. Näiden erien jäämäpitoisuudet olivat MRL:n tasolla tai ylittivät sen lievästi, mutta niitä ei voitu tutkimusten mittausepävarmuuden vuoksi todeta määräystenvastaiseksi.
Määräystenvastaisista eristä 23 oli EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotuja elintarvikkeita ja 20 erää oli sisäkaupan elintarvikkeita, joista osa on alkuperältään EU:n ulkopuolelta. EU:n kautta tulevat kolmasmaa-alkuperäiset tuote-erät tilastoituvat EU:n sisäkauppatuontiin, minkä vuoksi todellisuudessa määräystenvastaisuudet painottuvat näitäkin lukuja enemmän kolmansiin maihin.
Valvontatoimenpiteet
Toimivaltaiset elintarvikevalvontaviranomaiset suorittivat vaadittavat valvontatoimenpiteet kaikkien määräystenvastaisten tuotteiden osalta. Määräystenvastaisten tuotteiden jakelu elintarvikeketjuun pysäytettiin ja seuraavista eristä otettiin seurantanäytteet ennen tuotteiden pääsyä markkinoille. Määräystenvastaiset tuote-erät pääsääntöisesti tuhottiin. Takaisinvetotoimenpiteisin kuluttajilta ryhdyttiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti niiden markkinoille päässeiden erien osalta, joiden todettiin riskinarvioinnissa mahdollisesti aiheuttavan vaaraa kuluttajille.
Kasvinsuojeluainejäämien lainsäädännön piiriin kuuluvista takaisinvedoista korostuivat vuonna 2020 intialaisten seesaminsiementen sisältämien etyleenioksidijäämien aiheuttamat takaisinvedot. Näitä takaisinvetoja markkinoilta sekä kuluttajilta saakka tehtiin 45 tuotteen lukuisista eri tuote-eristä. Näiden lisäksi valvontatutkimuksissa havaittiin tai EU:n nopean hälytysjärjestelmän (RASFF-järjestelmä) kautta saatiin tieto markkinoille tuodusta 14 muiden tuotteiden erästä, jotka olivat mahdollisesti kuluttajille välitöntä terveysvaaraa aiheuttavia. Riskinarvion perusteella 12 kasvinsuojeluainejäämien suhteen määräystenvastaisesta erästä lähetettiin ilmoitus muille jäsenvaltioille RASFF-järjestelmän kautta.
Oiva-tulokset
Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tekivät yhteensä 21 kasvinsuojeluainejäämiin liittyvää omavalvonnan riittävyyden ja toimivuuden tarkastusta Oiva-järjestelmän puitteissa (Oiva-rivi 17.12). Kasvinsuojeluainejäämien osalta valvontakohteet on valittu Oiva-järjestelmässä riskiperusteisesti vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella. Oiva-tarkastuksissa annettiin vuonna 2020 pääosin arvosanaa A eli kasvinsuojeluaineiden hallinnassa ei havaittu puutteita. Yhdelle tarkastuskohteista annettiin arvosana C (korjattavaa) ja epäkohtien korjaaminen varmistettiin uusintatarkastuksella. Tuloksista voidaan päätellä, että kasvinsuojeluainejäämätarkastuksia on todennäköisesti tehty varsin vähän suhteessa oletettujen tarkastettavien kohteiden määrään. Valvonnan vaikuttavuuden ja yhdenmukaisuuden parantamiseksi tarvitaan edelleen koulutusta ja ohjausta. VATI-järjestelmän kehittyessä pyritään arvioimaan myös tarkastettavien kohteiden lukumäärää tarkemmin.