Pellavansiemenet sisältävät luontaisesti syanogeenistä glykosidiä, linamariinia. Linamariini hajoaa ruoansulatuksessa, jolloin siitä vapautuu syaanivetyhappoa eli syanidia. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole raportoitu pellavansiementen tai -rouheen aiheuttavan syanidimyrkytyksiä. Pellavan linamariinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja sen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti vain välittömiä. Linamariini imeytyy helpommin pellavansiemenrouheesta kuin kokonaisista siemenistä. Myrkyllisen syanidin vapautuminen on kuitenkin niin hidasta, että pitoisuudet elimistössä eivät kohoa vaaralliselle tasolle ellei rouhetta syödä hyvin suuria kerta-annoksia. Myös kuumennus vähentää syaanivedyn muodostumista tai estää sen kokonaan paahdetuissa pellavatuotteissa.
Pellavalla kuten myös joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, etenkin kadmiumia. Tästä syystä Ruokavirasto on antanut turvallisen käytön ohjeet koskien öljykasvien siemeniä (mukaan lukien pellavansiemenet ja pellavarouhe).
Suosituksen mukaan aikuisten tulisi käyttää päivässä enintään 2 ruokalusikallista (noin 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä, tuotteita vaihdellen. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta (1 ruokalusikallinen, 6–8 g). Pellavansiemeniä sellaisenaan, rouheena tai liuotettuna ei suositella lainkaan imeväisikäisille, eikä raskaana oleville tai imettäville.
Ruokavirasto katsoo, että öljysiementen nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen suojelemaan kuluttajaa sekä raskasmetallien että linamariinin aiheuttamilta terveyshaitoilta.
Kuluttajille annettavat tiedot
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä tulee olla tarvittavat käyttöohjeet, jos elintarvikkeen turvallinen käyttö niitä edellyttää. Pellavansiementen ja -siemenrouheen osalta voisi olla perusteltua ohjata kuluttajia nauttimaan pellavatuotteita Ruokaviraston suosituksen mukaisesti.