Akryyliamidia voi muodostua elintarvikkeisiin niiden valmistuksen yhteydessä, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita friteerataan, paistetaan uunissa tai rasvassa tai paahdetaan korkeissa lämpötiloissa (yli 120 °C). Keittämisen ei ole todettu lisäävän elintarvikkeen akryyliamidipitoisuutta.
Suurimmat akryyliamidipitoisuudet on havaittu perunatuotteissa, kuten perunalastuissa tai ranskanperunoissa, viljatuotteissa, kuten näkkileivissä, kekseissä tai aamiaismuroissa ja kahvissa. Suurien käyttömääriensä vuoksi merkittävimmät akryyliamidin lähteet suomalaisten ravitsemuksessa ovat aikuisilla kahvi, tärkkelyspitoiset (peruna tai makaroni) laatikkoruoat sekä ruisleipä ja lapsilla laatikkoruoat, keksit, sipsit sekä muut paistetut perunat.
Akryyliamidi ei ole ainoastaan teollisissa elintarvikkeissa esiintyvä yhdiste, vaan sitä muodostuu myös kotitalouksien ruoanvalmistuksessa.
Terveydelliset haittavaikutukset
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut akryyliamidialtistuksen merkitystä kuluttajien terveyteen. Arvion mukaan elintarvikkeissa esiintyvä akryyliamidi saattaa lisätä kuluttajien riskiä sairastua syöpään. Ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ihmisten sairastumisiin on kuitenkin epäselvä eikä suoraa yhteyttä näiden välillä ole todettu. EFSAn johtopäätösten mukaan on kuitenkin tarpeen pyrkiä vähentämään altistumista akryyliamidille.
Sallittu enimmäismäärä elintarvikkeissa
Akryyliamidille ei ole ainakaan toistaiseksi asetettu lainsäädännöllisiä enimmäismääriä elintarvikkeissa. Komission asetuksessa (EU) 2017/2158 kuitenkin säädetään toimenpiteistä elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi ja vertailuarvojen vahvistamiseksi. Asetus velvoittaa elintarvikkeiden valmistajia toteuttamaan akryyliamidipitoisuuksiin vaikuttavia vähentämistoimenpiteitä.